Työntekijäsopimukset

Työajan lyhennysjärjestelmä 1.6.2010 lukien

LVI-TU ry/PA 21.5.10

Lisätty osa-aikaeläkkeelle siirtyvät 28.6.10

TES:en sopimusteksti on kehystetty ja tulkintateksti ilman kehyksiä.

Tämä tarkoittaa käytännössä ns. normaalia työaikaa, 5 päivää viikossa ja 8 tuntia päivässä. Siis sopimuksen mukaisen vuorokautisen työajan pituudella ei ole merkitystä. Työaika on voitu jakaa esim. neljälle päivälle.

Tämän sopimuksen soveltamisalan piirissä eivät ole esim. 37,5 tunnin (5 pv x 7,5 h/pv) viikkotyöaikaa tekevät. Soveltamisalan piiriin eivät myöskään kuulu sellaiset oppisopimusoppilaat, joiden viikkotyöajaksi on sovittu 32 tuntia viikossa (4 pv x 8 h/pv).

Työajan lyhennysrahaa ei makseta lomansa aikana työssä oleville koululaisille ja opiskelijoille.

Tilapäinen työajan muutos, esim. opintovapaa, luvaton poissaolo tai työaikojen noudattamatta jättäminen eivät muuta työsopimuksen mukaista työaikaa. Työajanlyhennysrahaa ei kerry poissaolojen osalta.

Työajanlyhennysrahaa aletaan maksaa kertymäedellytysten täyttyessä heti työsuhteen alettua.

 

 

- - -

 

Osa-aikatyöhön siirtyvät

Rakennusliitto ry ja Talotekniikkaliitto ry ovat sopineet (5.11.2003) seuraavaa talotekniikka- alan LVI-toimialan työehtosopimuksen työajanlyhentämismääräysten soveltamisesta sellaisessa tapauksessa, jossa kokoaikatyötä (8t/pv ja 40t/vko) tehnyt työntekijä siirtyy osa-aikatyöhön (esim. osa-aikaeläkkeelle) tehden edelleen kuitenkin 8-tuntisia työpäiviä.

Liitot suosittelevat, että siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön työsuhteen osapuolet tekevät uuden kirjallisen työsopimuksen, jossa määritellään uusi työaika.

Osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle ei anneta erillistä työajan lyhennystä.

Osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle maksetaan erillistä työehtosopimuksen määräysten mukaista työajan lyhennysrahaa.

 

Mikäli työajan lyhennyksen määrää tämän sopimuksen kohdan ” 1 Soveltamisala” määräysten perusteella vähennetään, pienenee työajan lyhennysraha samassa suhteessa.

Vuoden 2010 jälkeen työajanlyhennyskausi on (kalenteri)vuosi. Kulumassa olevan vuoden osalta joudutaan noudattamaan siirtymäsäännöksiä, joista jäljempänä.

Uusi lyhennyskausi alkaa aina (kalenteri)vuoden alusta ja entinen kausi päättyy.

Työajan lyhennyksen määrä on määritetty (kalenteri)vuotta kohti. Näin ollen vapaan kertymälle kuukausitasolla ei ole määräyksiä. Joskus tulee kysymyksiä siitä, miten paljon ajallisesti on kertynyt työajanlyhennystä, kun on oltu sairaana tai lomautettuna ja halutaan pitää työajanlyhennystä. Laskentasääntönä voitaneen käyttää työssäolokuukauden osalta 8 tuntia. Työajanlyhennysraha kertyy sitä koskevien määräysten mukaan. Toisaalta sopimus ei rajoita työnantajan määräysvaltaa, ts. työnantaja voi määrätä vapaata 96 tuntia kertymäkaudessa riippumatta siitä miten paljon työajanlyhennysrahaa on kertynyt.

Muutos entiseen sopimukseen nähden on se, että työajanlyhennyskausi on koko vuosi entisen talvikauden sijaan.

Lyhennysvapaa annetaan työtuntijärjestelmän mukaisina täysinä työpäivinä.

Sopimalla voidaan antaa työajanlyhennys lyhentämällä päivittäistä työaikaa. Siten voidaan esim. sopia, että työaikaa lyhennetään perjantaisin 2 tuntia, niin että työajanlyhennys tulee käytettyä.

Työnantaja voi siirtää käyttösuunnitelmassa ilmoitettua lyhennysvapaata lyhennyskauden rajoissa. Siirtoa ei voi siten tehdä lyhennyskauden jälkeiseen aikaan.

Sopimalla voidaan työajanlyhennysvapaan ilmoitusaikaa lyhentää.

Työajanlyhennyksen säästämisellä tarkoitetaan sitä, että työajanlyhennyksen käyttäminen siirretään seuraavalle työajanlyhennyskaudelle. Työajanlyhennystä ei voida sopia pidettäväksi työsuhteen ulkopuolelle, käytännössä siis ei voida sopia, että työajanlyhennys pidetään vasta työsuhteen päättymisen jälkeen.

Mikäli työajanlyhennyksen säätämisestä ei ole sovittu, eikä sitä ole pidetty työajanlyhennyskauden loppuun mennessä, katsotaan työajanlyhennys pidetyksi ts. se nollautuu.

Muutos entiseen sopimukseen nähden on se, että työajanlyhennysraha kertyy koko vuodelta ja sen perusteena on kunkin palkanmaksujakson työssäolon ajalta maksettu palkka. Nyt laskentaperusteena ei enää käytetä keskituntiansiota. Siten työajanlyhennysrahan maksuperuste on aina ajan tasalla.

Toinen muutos on se, että työajanlyhennysrahaa kertyy myös ylityötuntien, ylityökorvausten ja hätätyön osalta. Lisäksi työajanlyhennysrahaa kerryttää luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun työstä vapautuksen ajalta maksettu korvaus, ns. taulukkovapaa. Entisessä järjestelmässä työajanlyhennysrahaa kerrytti säännöllinen työaika.

Liitteessä on lueteltu ne palkkalajit, jotka ovat tai eivät ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Tulos-, bonus- ym. palkkioiden osalta ei voi antaa täsmällistä vastausta ovatko ne työssäoloajalta maksettua palkka vai ei. Niiden osalta on tehtävä ratkaisu aina tapauskohtaisesti.

Työehtosopimuksessa ei ole tarkemmin määritelty mitä tarkoitetaan ”lyhennysjaksoa vastaava osuus”. Tuon määrittäminen jää siten tehtäväksi siinä yhteydessä kun tästä TES:ta poikkeavasta maksatuksesta sovitaan. Periaatteena kuitenkin voitaneen pitää sitä, että työajanlyhennysrahasta ei makseta ennakkoa, koska silloin voidaan joutua takaisinperintätilanteisiin jos vastaavaa kertymää ei kauden aikana synny esim. lomautuksen, työkyvyttömyyden tai työsuhteen päättymisen takia.

Jos sovitaan tämän kohdan mukaisesta maksatuksesta, on sopimukseen syytä kirjata miten sopimus voidaan irtisanoa tarvittaessa.

Ylimenokausi

Uusi järjestelmä tule voimaan 1.6.2010. Siihen asti noudatetaan TES:en 2008 – 2010 määräyksiä.

Työajanlyhennysrahan maksaminen ja vapaiden antaminen katkaistaan tuohon touko-kesäkuun vaihteeseen. Siitä johtuen tulee maksaa kaikki sitä ennen kertyneet työajanlyhennysrahat siinä palkanmaksussa jossa maksetaan palkka toukokuun 31. päivältä. Samalla tulee sopia siitä, mikäli sen mukaisia työajanlyhennyspäiviä siirretään pidettäväksi myöhemmin.

1.6.2010 siirrytään uuteen järjestelmään. Siitä lähtien maksetaan työajanlyhennysraha kunkin palkanmaksujakson aikana työässäolon ajalta maksetusta palkasta edellä kerrotun mukaisesti.

Uuteen järjestelmään siirryttäessä voi tulla esille myös sellainen tapaus, että maksetaan jo aikaisemmin kertyneitä urakkapohjia. Näistä tulee maksettavaksi 5,5 %:in suuruinen työajanlyhennysraha. Kun järjestelmä on jo tullut käyttöön, niin vastaavia tilanteita ei synny, koska ulosmaksusta maksetaan työajanlyhennysraha ja ylijäämästä se maksetaan sen maksamisen yhteydessä.

 

Liite 1

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU

PA 21.5.2010

Työssäoloajalta maksettavaa palkkaa ovat työajanlyhennysrahaa laskettaessa seuraavat palkat. Luettelo poikkeaa keskituntiansion laskennassa huomioitavista palkkaeristä.

· tuntipalkat

· urakan ennakot ja -pohjat

· työehtosopimuksen 10 §:n mukaiset erikoislisät

· -10.1. ammattitutkintolisät

· -ammattitutkinto

· -erikoisammattitutkinto

· -10.2. erityistyölisä

· etumieslisä

· ylityöstä maksetun palkan perusosa

· ylityökorotus (poikkeaa KTA:n laskennasta)

· hätätyön korotusosa (poikkeaa KTA:n laskennasta)

· hälytys luontoisessa työssä varsinaiselta työ ajalta maksettu palkka

· hälytys luontoisessa työssä maksettu korotus (poikkeaa KTA:n laskennasta)

· vapaapäivänä (esim. joulu- tai juhannusaatto, pääsiäislauantai) suoritetusta työstä maksetun palkan perusosa

· vapaapäivänä (esim. joulu- tai juhannusaatto, pääsiäislauantai) suoritetusta työstä maksettu korotus (poikkeaa KTA:n laskennasta)

· matkan ajalta maksettu palkka, kun matka luetaan työaikaan

· odotusajan palkka (tes 9 §)

· sunnuntaityön palkan perusosa sekä sunnuntaityölisä

· viikkolepokorvaus

· työaikana luottamusmies- ja työsuojeluvaltuutetun tehtävistä maksettu palkka

· työnopastuksen ja perehdyttämisen ajalta maksettu palkka

· harjannostajaisten ajalta maksettu palkka


Työssäoloajalta maksetuiksi palkoiksi ei lueta

· hälytysluontoisen ja odottamattoman työn valmistautumis- ja peseytymiskorvauksia

· päivärahoja

· ateriakorvausta

· arkipyhäkorvauksia

· ay-koulutusajalta maksettua palkkaa

· itsenäisyyspäivän palkkaa

· komitea- ja kokouspalkkioita

· kutsunnan aiheuttaman ansionmenetyksen korvausta

· vuosilomapalkkaa

· lomaltapaluurahaa

· luontaisetukorvauksia (joita ei ole sisällytetty palkkaan)

· matkakustannusten korvauksia

· merkkipäiviltä maksettua korvausta

· omaisten kuolemantapauksessa annettavan vapaapäivän palkkaa

· reservinharjoituksiin tai vs-koulutukseen osallistumisesta maksettua palkka

· sairausajan palkkaa

· työajan lyhennysvapaan palkkaa

· työajan ulkopuolella tapahtuvien matkojen matka-ajan korvausta

· työnantajan määräämän ammatillisen jatkokoulutuksen ajalta maksettua palkkaa

· varallaolokorvausta.

· äitiysloman palkkaa

· isyysloman palkkaa