Muutos parka. Se ei anna hyvää ensivaikutelmaa sitten millään. Kun työpaikalla puhutaan muutoksesta, se aiheuttaa kahvihuoneessa aaltojen sijasta epäluuloista supinaa. Hyvällä viestinnällä saadaan kuitenkin muutoksestakin salonkikelpoinen kumppani.
Oma reilun 40 vuoden työurani talotekniikan parissa on päättymässä. Mikä on muuttunut sinä aikana? Ja miltä tulevat vuosikymmenet näyttävät?
Rakentamisen kiivain kasvuvaihe on takana ja volyymi on lähenemässä pitkän aikajänteen keskiarvoa. LVI-urakoitsijoiden suhdannetilanne on vielä pääosin hyvä, mutta maakunnissa näkyy vauhdin hidastuminen; mitään syväsukellusta ei kuitenkaan pelätä. Painopistettä ollaan siirtämässä korjausurakointiin, mihin on syntynyt luontaista tarvetta kiivaan uudisrakentamisvaiheen aikana. Huolta kuitenkin herättää taloyhtiöiden heikentyneet mahdollisuudet saada rahoitusta välttämättömiinkin korjauksiin.
Ammatillisen koulutuksen reformi tuli ja lisäsi työpaikalla tapahtuvaa oppimista, vai lisäsikö? Opiskelija-arviointikin siirtyi työpaikoille näyttöjen muodossa, vai siirtyikö? Reformin voimaantulosta on jo sen verran aikaa, että varovaista arviointia voi jo tehdä.