Koronaviruksen aiheuttama yhteiskunnan toiminnan osittainen pysähtyminen hallitsee uutisointia. Keskustelu on kääntynyt nyt voimakkaasti myös siihen, miten tilanteesta päästään viruksen jälkeen takaisin ylös. Elinkeinoelämän rattaat pitää saada pyörimään kokonaisvaltaisesti niin nopeasti kuin mahdollista ulkoinen uhka luonnollisesti tarkasti huomioon ottaen.
Suomi on poikkeustilassa. Se tuli yllättäen ja pyytämättä. Se asettaa meidät viestijätkin haastavaan tilanteeseen: pitää tuottaa ajantasaista, oikeaa ja luotettavaa tietoa alati vaihtuvissa olosuhteissa. Poikkeustilanteessa tiedonjano on valtava, ja siihen pitää pystyä vastaamaan.
Energiatehokkuus on tärkeä asia EU:ssa. Siitä pääsi tavallaan taas osalliseksi, kun tutkaili hallituksen esitystä energiatehokkuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Eräänä lakipaketin keskeisenä asiana oli lämpimän käyttöveden huoneistokohtainen mittaaminen. Ajatuksena on – ja ihan järkeenkäyvästi – kohdentaa lasku sinne, mistä kulutuskin löytyy.
Sana talotekniikka lausuttiin aikalaiskertomusten mukaan ensimmäisen kerran Katajanokan Kasinolla 1990-luvun strategiapohdinnoissa. Terminä talotekniikka on vakiintunut sekä ammattilaisten että suuren yleisön keskuudessa, mutta usean toimijan ja edunvalvojan toimialalta on puuttunut yhteinen visio ja sen myötä yhtenäinen viesti. Tästä syystä talotekniikan arvostus ja rooli ovat olleet vaatimattomampia kuin sen merkitys rakentamisen ja kiinteistöjen ylläpidon kokonaisuudessa.