Energiatehokkuus on hyödyntämätön liiketoimintamahdollisuus

Ilmasto ja energiatehokkuus ovat puhuttaneet jo useamman vuoden. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden lisäämisen merkitys hallituksen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa on tuttua kauraa. Kuitenkin yritykset hyödyntävät tätä potentiaalia aivan liian vähän liiketoimissaan.

Talotekniikka on avainasemassa, kun puhutaan kiinteistön käyttöaikaisesta energiatehokkuudesta ja asumiskustannuksista. Se on valtava liiketaloudellinen potentiaali LVI- ja talotekniikka-alan yrityksille. Energiatehokkuuteen liittyy monia konseptoitavia palveluja ja tuotteita, esimerkiksi kiinteistöjen koko elinkaaren kattavat huolto- ja ylläpitopalvelut, lämmitysmuodon uudistamispaketit sekä palvelujen laajentaminen talotekniikan älyratkaisuihin kuten vaikkapa jätevedestä talteen otettava lämpö, älykkäät ilmanvaihdon ja lämmityksen ratkaisut sekä älykäs valaistus.

Asiakaslähtöinen konsepti tuo herkkuja urakoitsijan lisäksi asiakkaalle. Energiaremonttien jälkeen kiinteistöjen energiakustannukset ja siten asumiskustannukset alenevat merkittävästi. Puhumattakaan lisääntyneestä asumismukavuudesta ja terveellisestä asumisympäristöstä. Kaupan päälle vielä hyvä mieli, kun oma hiilijalanjälkeä on pienennetty. Myös remontteihin myönnettävät avustukset – kuten ARA:n energia-avustus asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin ja ELY-keskukselta haettava tuki öljylämmityksestä luopumiseen – on hyvä huomioida konseptoinnissa.

Hyvä työkalu, kun yritys pohtii energiatehokkuuspalveluiden ja -tuotteiden konseptointia, on keväällä 2020 julkaistu Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020–2050. Se tarjoaa kustannustehokkaita tapoja muuttaa ennen vuotta 2020 valmistunut rakennuskanta energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä.

Strategiassa painotetaan korjausrakentamisen yhteydessä tehtäviä energiansäästöratkaisuja sekä järjestelmien huoltoa ja ylläpitoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Tämä on hyvä lähtökohta strategialle ja sen toimeenpanolle. Kiinteistön korjaukset pitääkin suunnitella ja aikatauluttaa pitkäjänteisesti, jolloin niihin voidaan varautua, yhdistää tietyt remontit yhtäaikaisesti toteutettaviksi ja saavuttaa aitoa kustannustehokkuutta.

Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategiaa päivitetään 10 vuoden välein, sillä tekniikka ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti. Strategia on osa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä, jonka osana tuli lokakuussa voimaan etäluettavat vesimittarit ja niihin perustuva laskutus. Tammikuun alussa 2021 tulee voimaan asetus, jonka mukaan rakennuksiin tulee asentaa sisälämpötilaa automaattisesti säätelevät laitteet, esim. termostaattiset patteriventtiilit. Tutustu Korjausrakentamisen strategiaan täältä.

Marko Kempas, LVI-asiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

LVI-TU Blogit 11-2020