Hankintalainsäädäntöä uudistetaan

Hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmä on antanut mietinnön, joka sisältää ehdotuksen uudeksi hankintalainsäädännöksi. Siinä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 lain sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä.

Samalla ehdotetaan säädettäväksi laki vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (erityisalojen hankintalaki), joka korvaisi vuoden 2007 erityisalojen hankintalain.

Mietintö on tällä hetkellä lausuntokierroksella, jonka jälkeen hallitus tekee linjauksen uudesta hankintalainsäädännöstä. Tavoitteena on, että hallitus antaisi esityksensä eduskunnalle syysistuntokauden 2015 aikana ja lait hyväksyttäisiin eduskunnassa viimeistään vuoden 2016 alussa. Uusien lakien pitäisi tulla voimaan viimeistään huhtikuussa 2016.

Keskeisiä uudistusehdotuksia

  • Talotekniikka- ja koko rakennusalalle tärkeää laadun merkitystä hankinnan valintaperusteena korostetaan pelkän halvimman hinnan määräävyyden sijasta. Nykytilanteesta poiketen halvimman hinnan käyttö tulee perustella hankinta-asiakirjoissa. Halvin hinta valintaperusteena on mahdollista ilman perusteluja vain tavarahankinnoissa.
  • Pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia julkisiin hankintoihin parannetaan laskemalla liikevaihtovaatimusta, joka voisi olla maksimissaan 2 x sopimuksen ennakoitu arvo. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voisi olla korkeampi. Myös hankintojen jakamisesta osiin tulisi periaatteellinen pääsääntö. Mikäli hankintaa ei jaeta osiin, tulee tämä perustella hankinta-asiakirjoissa. Suositus hankintojen jakamisesta tulisi koskemaan kaikkia EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja.
  • Harmaata taloutta kitketään velvoittamalla hankintayksikkö selvittämään poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan taustat.
  • Pakollisiin ja harkinnanvaraisiin poissulkemisperusteisiin esitetään lisäyksiä ja muutoksia: kansallisena lisäyksenä esitetään, että jos ehdokas/ tarjoaja/ joku sen ns. johtohenkilöistä on tuomittu vankeusrangaistukseen rikoslain 47 luvun tarkoittamasta työrikoksesta, on hankintayksikön pakko sulkea tällainen toimija tarjouskilpailun ulkopuolelle. Haasteena tässä on se, että kaikkien maiden työrikoslait eivät ole vertailukelpoisia. Esimerkiksi Suomessa lait ovat kohtalaisen tiukkoja, ja jos sulkemisperuste työrikoksesta on ehdoton, voi se asettaa suomalaisen toimijan eriarvoiseen asemaan verrattuna ulkomaiseen toimijaan.
  • Selkeytetään ketjutusta siten, että käytettävät alihankkijat ja näiden vaihdokset sopimusaikana on ilmoitettava. Hankintayksikön on vaadittava alihankkijan vaihtamista, jos pakollinen poissulkemisperuste on käsillä tai se voi vaatia vaihtoa, jos kyse on harkinnanvaraisesta poissulkemisperusteesta.
  • Tarjouskilpailun määräaikoja lyhennetään kaikissa menettelyissä.
  • Säädetään uusi hankintamenettely: innovaatiokumppanuus.
  • Kansalliset menettelyt olisivat jatkossa huomattavasti EU-menettelyjä kevyempiä. Hankintayksikkö voisi valita käytettävän menettelyn, joka pitäisi ennalta kuvata hankinta-asiakirjoissa. Valittava kilpailuttamismenettely olisi hankintayksikön harkintavallassa. Halutessaan hankintayksikkö voisi jopa luoda omanlaisiaan menettelyjä, esimerkiksi neuvottelumenettelyjä väljempiä neuvotteluja sisältäviä menettelyjä tai toimittajarekisteriin perustuvia järjestelmiä.

Valmisteluryhmän mietintö perustuu Euroopan komission joulukuussa 2011 antamaan kolmeen direktiiviehdotukseen (2014/23/EU, 2014/24/EU ja 2014/25/EU), jotka hyväksyttiin 18.4.2014.

Pia Kilpeläinen, lakimies
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry