Idearikas ja reipasotteinen putkiurakoitsija

LVI-TU100: Idearikas ja reipasotteinen putkiurakoitsija

Vuonna 1962 aloitti Rovaniemellä itsenäisenä putkiurakoitsijana Toivo ”Topi” Pälsynaho. Hän oli vuonna 1928 syntynyt, reipasotteinen, huumorintajuinen, hyväpuheinen ja kaikkien kanssa toimeentuleva mies.

Tutustuin Topiin 70-luvulla ollessani mukana Vesi- Lämpö- ja Ilmastointiurakoitsi­jaliitto VeLU:n toiminnassa. Liitto kokoon­tui paikallisesti muun muassa Kajaanissa ja Rovaniemellä, mutta myös valtakun­nallisesti. VeLUn toiminta oli vilkasta. Kokouksissa hoidettiin pienten LVI-ura­koitsijoiden edunvalvonta-asioita. Topi oli mukana Lapin osaston toiminnassa. Silloin, kun kokous oli Etelä-Suomessa, Lapin miehet läksivät kokoukseen jo päi­vää tai paria aikaisemmin, jotta ehtisivät varmasti paikalle. Topi hyvänä seuramie­henä ja jutun kertojana oli keskeinen hen­kilö hotellihuoneissa ja saunailloissa.

LVI-TU100: Idearikas ja reipasotteinen putkiurakoitsija

Pälsynahon Topi oli kekseliäs liike­toimissaan. Rovaniemellä hän hankki LVI-myymälään jo 80-luvulla myyntiin sellaisia tuotteita, joita ei ollut Suomes­sa juuri muualla saatavissa. Perinteisten posliinisten pesualtaiden ja rst-keittiöal­taiden lisäksi hän toi maahan laajan vali­koiman värikkäitä akryylialtaita, samoin kuin porealtaita, joita ei siihen aikaan ollut LVI-alan vähittäiskaupoissa tarjolla.

Rovaniemellä hän piti yhteyttä rajan taakse Ruotsiin ja seurasi tarkasti Ruot­sin LVI-tarvikkeiden kauppaa ja hintata­soa. Kerran hän huomasi suomalaisen Oilon-merkkisen öljypolttimen olevan Ruotsissa paljon halvempi kuin Suomes­sa. Hän selvitteli asiaa ja totesi siinä bis­neksen paikan. Hän alkoi tuoda poltti­mia Suomeen ja myi niitä edelleen muille vähittäiskauppiaille. Suomen markkinoil­la oleva poltin oli väriltään punainen ja Ruotsissa markkinoilla oleva oli valkoi­nen. Kun Topi toi rekkalastillisen valkoi­sia polttimia Suomeen, tieto toiminnasta meni Lahteen Oilonin tehtaalle sekä tuk­kukauppa Onniselle, jonka myyntipääl­likkö otti yhteyttä Topiin ja nuhteli tätä. Hän käski Topia lopettamaan maahan­tuonnin, sillä se sotkisi pian koko Suomen öljypoltinkaupan. Myöhemmin myynti­päällikkö kertoi joutuneensa perumaan uhkailunsa. Topi puolestaan oli todennut, että ”Jos sie alat minnuu uhkaileen, niin minä tilaan pian toisen rekkalastin polttimia”. Sovinto sillä kertaa kuitenkin syntyi.

Kyllähän Topi toi Ruotsista tavaraa Suomeen senkin jälkeen. Kerran hän oli tuonut Ruotsista rekkalastillisen UPO-merkkisiä viemäriputkia ja putkenosia Rovaniemelle. Hän oli myös kuul­lut, että tukkukauppa Huber oli kutsu­nut Hotelli Pohjanhoviin Pohjois-Suomen Energia-Expertit. Olin siinä kokouksessa mukana. Kun poistuimme kokoushuo­neesta tauolle, Topi oli meitä aulassa vastassa esitellen viemäriputkia sekä kehottaen tekemään tilauksia. Monet meistä tekivätkin niin. Huberin tukkukaupan porukka ei sitä varsinaisesti hyväl­lä katsonut, mutta he tyytyivät tuumaa­maan vain, että minkä sille Topille voi.

Kainuun LVI-Tekninen yhdistys jär­jesti Kajaanin lyseolla LVI-näyttelyn ja lähetti kutsut muillekin Pohjois-Suomen LVI-yhdistyksille. Rovaniemen yhdistys oli myös saanut kutsun. Topi ei kuitenkaan ollut saanut tietoa tapahtumasta ajoissa, joten hän ilmoittautui näyttelyyn myö­hässä, kun näyttelyyn varatut tilat olivat jo täynnä. Topi ei jäänyt neuvottomaksi, vaan varasi koulun vahtimestarilta vierei­sen luokan ja rakensi siihen yön aikana näyttelyosaston poreammeille, Kainuus­sa ennennäkemättömille uutuustuotteil­le. Kaiken lisäksi hän järjesti niin, että altaissa oli poreileva vesi ja kaksi kaunista vedenneitoa loikoilemassa molempina näyttelypäivinä. Topin näyttelyosasto oli ylivoimainen menestys.

Topin myönteinen, idearikas, humo­ristinen ja rauhallinen elämänasenne teki hänestä pidetyn LVI-miehen. Hänen seu­rassaan oli aina ystäviä. Toivo Jalmari Päl­synaho kuoli 31.1.1999.

Kuva: Tiia Javanainen, Purotie Design