Kallista edunvalvontaa?

Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun tulin ynnänneeksi edunvalvonnan hintalappuja. Työntekijöiden Rakennusliitto vahvistaa ensi vuodelle, että bruttopalkasta otetaan yhteisten asioiden hoitoon 1,6 prosenttia.

Jos laitetaan ammattimiehen vuosiansioksi pyöreä luku 40 000 euroa, tekee se 640 euroa, jonka työnantajayritys on velvollinen ottamaan palkasta ja tilittämään eteenpäin.

Työantajien LVI-TU:ssa alin jäsenmaksu on samaan aikaan 250 euroa, runsas kolmannes yksittäisen työntekijän summasta.

Jos omistajayrittäjällä on palveluksessaan kymmenen putkiasentajaa, kerää hän työntekijöidensä yhteiseen kassaan Hakaniemen torin reunalle tuolla laskuopilla 6 400 euroa. Omalle edunvalvojalle riittää vajaat pari tonnia.

Sitä voi ihmetellä, että keskusteluissa työantajapuolen vielä järjestäytymättömien yritysten kanssa jäsenyyden hintalappu nousi ja varmaan edelleen nousee aina esille. Tässä, kuten monessa muussakin asiassa, riippuu siitä mihin vertaa.

Vaikuttavuus on vielä oma asiansa. Molemmat tarvitsevat pysyvät resurssit siihen, että vuoden, kahden tai kolmen vuoden välein solmitaan uusi työehtosopimus. Pääpaukut työnantajilla suunnataan kuitenkin yhteisen kakun kasvattamiseen – toimialamme edunvalvontaan muuttuvassa ympäristössä.

Henri Juva
LVI-TU:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja vuosina 2007 – 2014