Rakennusvienti öljymaihin Irak, Iran, Kuwait, Saudi-Arabia ja Libya oli huipussaan 1970-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin. Monissa projekteissa suomalaiset rakennusliikkeet eivät palkanneet suomalaisia LVI-urakoitsijoita, vaan toimivat paikallisten yritysten ja heidän työntekijöidensä kanssa. Rakennusyhtiöiden tavaksi tuli palkata myös suomalaisia putki- ja iv-asentajia omaan palvelukseensa ja heille LVI-työnjohtoa, joka hankki paikalliset materiaalit.
Euroopassa alkoi odottamattomien ja ennustamattomien tapahtumien kulku vuosikymmenten 1980 ja 1990 vaihteessa. Tämä tapahtumien ketju muutti rakennusviennin idänkaupan kokonaan uuteen suuntaan.
LVI-urakoitsijoiden kansainvälistyminen alkoi 1970-luvulla suomalaisten rakennusyhtiöiden vientiprojektien alihankkijoina. Kohdemaita olivat pääasiassa Lähi-idän maat ja Neuvostoliitto. Näissä vientirakentaminen kasvoi voimakkaasti niin, että rakennusvienti työllisti ulkomailla 1970-luvun lopussa kaikkiaan noin 10 000 henkeä. Tästä määrästä lähes kaikki LVI-henkilöt olivat suomalaisia asentajia.