Kauppalehti: Asentajista on kroonista pulaa, ja ilmiön syyt pelottavat: ”Ammattikoulut on muutettu päivähoitopaikoiksi, joissa oppiminen jää taka-alalle”

Sähkö-, tele- ja lvi-urakoitsijat valittavat, että ammattitaitoisesta työvoimasta on kroonista pulaa. Koulutusputkesta ei kerta kaikkiaan tule riittävästi asiansa osaavaa työvoimaa.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n erityisasiantuntija Juha-Ville Mäkinen arvioi, että osa ongelmasta johtuu ammattiopetuksen vääristymistä.

• Näyttää siltä, että ammattikoulut on muutettu nuorison päivähoitopaikoiksi, joissa keskitytään muuhun kuin ammattiopetukseen. Itse ammattiin oppiminen jää monessa kohtaa taka-alalle.
• Ammattikouluun ohjataan nuoria puolipakolla. Kouluissa tehdään sitten jotakin, jotta nuoret eivät syrjäytyisi, mutta kolmen vuoden päivähoito ei tuota toivottua tulosta, Mäkinen pohtii.

Mäkinen tuntee alan koulutuksen hyvin, koska hän on työnsä ohella myös Opetushallituksen yhteydessä toimivan talotekniikan työelämätoimikunnan puheenjohtaja.

Ammattiasentajien saatavuus on ongelma, joka talotekniikka-alan kommenttien perusteella pahenee jatkossa. Talotekniikka-alalla vallitsee täystyöllisyys: lomautettuna on vain kolme prosenttia työvoimasta.

Tilanne kerrassaan nurinkurinen

Itse asiassa talotekniikka-alan tutkintojen vuotuiset suoritusmäärät ovat suuria, kun niitä vertaa työvoimatarpeeseen. Tilanne on kerrassaan nurinkurinen.

• Asennushenkilöstöä on vaikea löytää, vaikka alan tutkinnon suorittaneiden määrä ylittää selvästi rekrytoitavien määrän, Mäkinen kommentoi.
• On hämmästyttävää, mihin porukka matkalla häviää.

Mäkisen mukaan alalle tulee uusia tekijöitä, mutta vuosittain aloituspaikkoja on silti kaksi kertaa enemmän kuin alalle työllistyviä henkilöitä.

Mäkinen kertoo, että yksin pääkaupunkiseudulla on vuosittain yli 200 talotekniikan perustutkinnon aloituspaikkaa. Vuonna 2019 koko maassa talotekniikan perustutkinnon suoritti noin 1300 opiskelijaa.

Mäkisen mukaan lainsäädäntö, määräykset ja koulutusjärjestelmä ovat itsessään toimivia, mutta koulutuksen järjestäjille eli kunnille on kasattu suuri määrä velvoitteita.

• Velvoitteet jäävät usein hoitamatta, eikä järjestelmä toimi. Työelämäyhteistyö on lakisääteistä ja näytöt osaamisesta pitäisi antaa työpaikoilla, mutta näin ei läheskään aina tapahdu, Mäkinen kertoo esimerkin.

Työelämä ja oppiminen sivussa

Tilanteen voi karkeasti tulkita niinkin, että ammatillisen työvoiman vaje johtuu harjoitetusta sosiaalipolitiikasta.

Ammattikoulutuksen resursseja on leikattu, eikä sekään helpota tilannetta, että ammattiopettajien saatavuus on hyvin heikkoa. Ammattitaitoiset opettajat tulevat toimihenkilötehtävistä, mutta samaan aikaan yrityksissä on pulaa insinööreistä ja rakennusmestareista (amk).

Mäkinen kertoo käsityksenään, että koulutusta järjestävät kaupungit kantavat huolta lähinnä nuorten syrjäytymisvaarasta ja yhteiskuntakelpoisuudesta.

• Tässä sivussa unohtuu työelämä, ammattiin oppiminen ja yhteistyö yritysten kanssa. Opetus palvelee lähinnä sosiaalipoliittisia tavoitteita, vaikka nuorisoa tulisi kouluttaa ammattiin.

Yleiskuva voi olla tätäkin synkempi, sillä alan toimijat puhuvat työhalujen yleisestä vähenemisestä ja työnteon merkityksen väheksynnästä.

Toimii poliittisena työkaluna

Talotekniikassa suoritetaan eniten perustutkintoja. Alan opettajien viestit vahvistavat näkemystä siitä, että oppilaitosten sisällä korostuvat muut kuin ammattiaineet.

Mäkinen puhuu siitä, kuinka nuorta polvea opetetaan ammattioppilaitoksissa kansalaisiksi oikeuksineen. Työvoimaa tarvitsevia yrityksiä tämä suuntaus ei useinkaan palvele.

• Äärimmillään tämä näkyy siinä, että ammattiaineisiin integroidaan niihin liittymättömiä asioita. Tilanne on vääristynyt, koska ammattiopetus toimii päättäjien poliittisena työkaluna.

Ammattikoulutuksen ytimeen on nostettu syrjäytymisen välttäminen. Mäkisen mukaan ammattiin oppiminen jää tässä kuviossa liian usein statistin rooliin, koska resurssit on keskitetty aivan muuhun kuin työelämälähtöiseen ammattiin oppimiseen.

• On ilman muuta selvää, että takavuosina ammattikouluista valmistuneet olivat valmiimpia työllistymään yrityksiin, Mäkinen päättää.

Lähde: Kauppalehti
Teksti: Olli Herrala, Kauppalehti