Kohti toista vuosipuoliskoa – rakentamiseen ja talotekniikkaan valoisampi vire

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n luottamusindikaattorin mukaan rakennusyritysten luottamus parantui heinäkuussa. Saldoluku oli -3 pistettä, joka on kuusi pistettä enemmän kuin kesäkuussa. Indikaattorin pitkän aikavälin keskiarvo on -7, joten luottamus nousi nyt keskiarvon yläpuolelle. Nyt on aika poksauttaa koronatulppa ja saada varsinkin korjaushankkeet liikkeelle.

Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2021 maalis-toukokuussa 13,7 miljoonaa kuutiometriä, 18,3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamisen kuutiomäärä kasvoi ajanjaksolla 20,4 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen kuutiomäärä 17,5 prosenttia. Myönnettyjen lupien osalta kasvua siis ainakin riittää. Kuinka paljon asiaan vaikuttaa poikkeusolojen aikana muodostunut ylimääräinen paine, jää nähtäväksi. LVI ja talotekniikka ovat luonnollisesti avainasemassa myös uudisrakentamisessa alkaen suunnittelusta ja edeten rakennusprojektin jälkeen valmiin rakennuksen ylläpitoon tulevien vuosikymmenten aikana.

Mielenkiintoinen havainto liittyy kasvuyritysten osuuteen eri toimialoilla. Yksittäisistä toimialoista eniten kasvuyrityksiä toimii rakentamisessa. Rakentaminen on jo pitkään keskittynyt suuriin kasvukeskuksiin; samoin suurten rakennusyritysten ympärille on syntynyt uusia rakennusyrityksiä. Talotekniikassa tämän ilmiön voi helposti havaita myös yrityskauppojen määrällä. Kasvua haetaan laajentamalla omaa osaamista uusille maantieteellisille alueille ja teknisille osa-alueille. Kehitys lienee varsin pysyvää. Tilaa harjoittaa LVI-alan liiketoimintaa myös pienemmällä yrityskoolla ja hyvällä osaamisella löytyy kuitenkin varmasti jatkossakin. Tästä esimerkkinä korjausrakentaminen, jossa vuosien aikana kerääntynyt korjausvelka vaatii vuosikymmenten panostuksen ja työn.

Tilastokeskuksen mukaan asuntoja korjattiin 6,4 miljardilla eurolla vuonna 2020. Korjauksiin käytetty rahamäärä kasvoi 6,2 prosenttia vuoden 2019 tasosta. Kasvua on erityisesti rivitaloihin sekä omakoti- ja paritaloihin kohdistuneissa korjauksissa. Omakoti- ja paritaloja korjattiin 3,2 miljardilla eurolla. Kerrostalojen korjaamiseen kului 2,4 miljardia euroa ja rivitalojen korjaamiseen 810 miljoonaa euroa. Taloyhtiöiden korjausrakentamisessa ei voi olla näkymättä poikkeusolojen vaikutus. Päätösten tekeminen suunnittelun ja hankkeiden aloituksista jäi lepäämään, kun epävarmuus kalvoi taloyhtiöiden hallituksia ja osakkaita. Vain tilaajaan itseensä tai selvästi pienempään rajattuun joukkoon vaikuttavia päätöksiä oli helpompi tehdä ja panna korjausprojekti käyntiin.

ARA myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2022. Hakemuksia tälle vuodelle on vielä mahdollista tehdä ja määrärahan loppuessa hakemukset jäävät odottamaan mahdollista lisämäärärahaa tai seuraavan vuoden määrärahaa. Olennaista on, että taloyhtiöiden päätöksentekijät ovat kattavasti tietoisia tästä mahdollisuudesta ja myös hyödyntävät sitä ulkopuolisen uhan häivetessä korjausurakoinnin tieltä. Kuten todettua rakentamisen korjausvelan pienentämisessä riittää paljon työsarkaa LVI-toimialalle pitkälle tulevaisuuteen.

Tuoreimman suhdannetilanteen kuulee lokakuisilla LVI-Päivillä: tapahtuma kokoaa alan yrittäjät ja yhteistyökumppanit yhteen Tampereelle. Ohjelmassa on luvassa mielenkiintoinen asiantuntijaseminaari, kattava näyttely sekä mukavaa yhdessäoloa ja laaja-alaista ajatustenvaihtoa omien kollegojen ja toimialamme edustajien kanssa. LVI-päiville kannattaa siis lähteä mukaan, omaan työkalupakkiin tarttuu näissä tapahtumissa aina jotain uutta.

Tavataan Tampereella!

Mika Hokkanen, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

LVI-TU Blogit 8-2021