Korjausrakentaminen ei lopu koskaan
Korjausrakentamisen määrä on kasvanut vuosittain viimeiset 20 vuotta, ja kasvaa jatkossakin uudisrakentamisen suhdanteista riippumatta. Asuntojen osalta korjausrakentamisen arvo on suurempi kuin uudisrakentamisen arvo – tässä uudisrakentamisen huippusuhdanteessakin.
Rakennuksista on pidettävä huolta koko elinkaaren ajan. Valitettavasti nykyisen voimakkaan uudisrakentamisen aikana ammattityövoimaa korjauskohteisiin ei ole aina riittänyt. Myös ylläpito on jäänyt asuntotuotannon jalkoihin. Vuosien saatossa kasvanut kiinteistöjen korjausvelka lisääntyy vuosi vuodelta, joskus jopa niin sietämättömiin mittoihin, että purkamisesta on tullut korjaamista taloudellisempaa.
Onneksi kuitenkin moni kiinteistönomistaja ymmärtää huollon ja ajallaan tehtyjen korjausten merkityksen. Omaisuudesta on pidettävä huolta. Joskus rakennuksen käyttötarkoituskin muuttuu ja se synnyttää muutostyötä. Esimerkiksi energiatehokkuutta voidaan parantaa erilaisin keinoin, sillä ilmaston muutoksen torjunnassa olemassa olevalla rakennuskannalla on iso merkitys. Talotekniset järjestelmät vaikuttavat vahvasti asumiseen, kiinteistöjen käyttömukavuuteen sekä energiasäästöön ja siten ilmastonmuutokseen.
Kuljemme suuntaan, missä suurin osa rakennustöistä tehdään olemassa olevissa rakennuksissa ja uudisrakentamisen osuus koko rakentamisesta pienenee. Tarvitaan lisää korjausrakentamiseen erikoistuneita osaajia. Teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan asiakaslähtöisyyttä ja aitoa palvelua, sillä korjaustyöt tehdään yleensä asiakasrajapinnassa. Niinpä perus- ja täydennyskoulutuksen on syytä tukea muutossuuntaa.
Pidetään rakennettu ympäristö – ja osaaminen – kunnossa.
Arvo Ylönen, toimialapäällikkö
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
Blogit 2-2019