Korjausrakentaminen tuplattava lähitulevaisuudessa

Talotekniikka on vaativa laji. Kokonaisuus huomioon ottaen varmasti yksi haastavimmista koko rakentamisen ketjussa. Tekniikka kehittyy kiihtyvällä tahdilla digitalisaation ollessa jo nyt kiinteä osa talotekniikan rakennusprosessia suunnittelusta alkaen. Palveluja tarjoavien LVI-alan yritysten on kokoluokasta huolimatta pysyttävä tässä kokonaisuudessa mukana. Vanha totuus siitä, että paikallaan pysyminenkin edellyttää jatkuvaa liikettä, sopii vallan mainiosti LVI-urakoitsijan toimenkuvaan. 

Kevään suhdannekatsaus paljastaa, että tulevaisuuden näkymät LVI-alalla ovat edelleen hiukan hämärän peitossa. Isoja kasvuodotuksia ei ole näköpiirissä. Tarjouspyyntöjen ennakoidaan kuitenkin lähtevän ripeästi liikkeelle, jos pandemia saadaan kuriin. Koronakorkin aukeaminen on urakoitsijoiden toiveissa ja suhdannekatsauksen valossa myös LVI-alan ennusteissa.

Korjausrakentamisessa nähtiin orastavaa kasvua jo ennen pandemian iskemistä viime vuoden keväänä. Pitkittyneiden koronarajoitusten seurauksena suuri osa muun muassa taloyhtiöiden suunnittelemista saneerauksista on edelleen aloittamatta. Korjausrakentamisen suhteen ollaan LVI-alan yrityksissä kuitenkin selkeästi luottavaisempia kasvun osalta.

Korjausrakentamisen kasvupotentiaalista huolimatta on huolestuttavaa, että kiihtyvälläkään tahdilla ei tulla pysymään aikataulussa, jolla turvattaisiin valtiovallan asettamat kestävän kehityksen ja energiatehokuuden tavoitteet ja vaatimukset. Suomeksi sanottuna korjausrakentamisen määrän tulisi lähitulevaisuudessa vähintään tuplaantua. Pandemia on toiminut väliaikaisena jarruna, mutta sen varjolla ei välttämättömiä korjaustoimenpiteitä voida siirtää enää eteenpäin. Tässä vaiheessa on jo tilaajillakin tiedossa, että korjausrakentaminen pystytään toteuttamaan turvallisesti ja tartuntavaara minimoiden.

Suhdannekatsaus paljastaa, että LVI-urakoitsijat arvioivat toimisto- ja liiketilojen korjaamisen etenevän hitaammin kuin asuntopuolella. Liekö arvion taustalla osaltaan nykyinen etätyömoodi, joka vielä pitkittyessään herättää luonnollisesti kysymyksiä siitä, missä mittakaavassa tällaisia tiloja jatkossa tarvitaan. Näidenkin rakennusten korjaamisen osalta on selvää, että huoltamatta ja korjaamatta jättäminen ei ole todellinen vaihtoehto. Nyt tehtävillä säännöllisillä huoltotoimenpiteillä vältetään myöhemmin eteen tulevat kalliit korjaukset.

Talotekniikkaurakoitsijan alistettu asema rakentamisen prosessissa vaikuttaa pandemian aikana valitettavasti korostuneen. Pääurakoitsijat ovat palautteen perusteella tiukentaneet sopimusehtojaan ja tämä näkyy esimerkiksi maksuehdoissa. Tällainen sopimuskumppanin harjoittama hyväksikäyttö aiheuttaa aliurakoitsijalle kassavirtapulmia sekä muita vakavia toiminnallisia ongelmia. Talotekniikka-asennuksen yhteisellä laajemmalla vaikuttamistyöllä tulee varmasti olemaan paikkansa talotekniikka-asennuksen nostamisessa ylöspäin rakentamisen arvoketjussa.

Lomautettuna olevien työntekijöiden määrä talotekniikka-alalla on tällä hetkellä noin 3 prosenttia, eli alalla on käytännössä täystyöllistävyys. Suhdannekatsauksen perusteella ennakoidaan pientä työvoiman lisäystarvetta tulevaan syksyyn. Tämä asettaa osaltaan haasteen ammattitaitoisen työvoiman saatavuudelle. Asentajan opintoihin hakijoita kyllä riittää, mutta tulpan muodostaa se, että kaikki eivät päädy lopulta alan töihin. Talotekniikka-alan vetovoiman vahvistaminen erityisesti alan tarjoamien mielenkiintoisten ja haastavien työtehtävien näkökulmasta on kaikkien toimijoiden yhteinen missio.

Tutustu tarkemmin Talotekniikka-alan suhdannekatsaukseen.

Mika Hokkanen, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

LVi-TU Blogit 3-2021