Kuinka paljon on melkein nolla?

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi edellyttää, että vuoden 2019 alusta julkisten ja 2020 loppuun mennessä muidenkin rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Aiemmista tulkinnoista poiketen määräajat eivät tarkoita rakennusluvan myöntämistä vaan rakennuksen valmistumista.

Suomen rakennusmääräyskokoelmassa todetaan, että lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä katetaan pääosin uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla. Mukaan lasketaan paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuva energia.

EU:n direktiivi jättää suuren tulkintavaran lähes nollaenergiarakennuksen maakohtaiseen määrittelyyn. Haasteelliseksi asian tekee se, että pitäisi pystyä rakentamaan kustannustehokkaasti talo, jossa on hyvät sisäolosuhteet. Se, mikä onnistuu Etelä- tai Keski-Euroopassa, ei välttämättä onnistu Suomessa.

Meillä FInZEB-hanke kuvaa lähes nollaenergiarakennuksen käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat. Tavoitteena on esittää rakennusalan näkemys siitä, minkälainen on direktiivin edellyttämä lähes nollaenergiarakennus Suomessa ja minkälaisia vaatimuksia on mielekästä asettaa erilaisille rakennustyypeille. Säädösvalmistelussa hankkeen tulokset otettaneen järkevällä tavalla huomioon.

Paljonko sitten on lähes nolla? FInZEB esittää keskustelun pohjaksi 4–5-vaiheisen tarkastelun, jonka avulla määritetään lähes nollaenergiarakennuksen ominaisuudet. Hankkeessa on laskettu esimerkkejä, minkälaisilla toimenpideyhdistelmillä energiatehokkuutta voidaan parantaa kustannustehokkaasti erilaisissa rakennustyypeissä. Toimistossa lähes nolla voi olla vaikkapa 90, asuinkerrostalossa energiatehokkuuden vaatimus eli E-luku saattaa olla 130.

Varmaa on, että taipuupa nolla miksi luvuiksi tahansa, kiire tulee. Säädökset pitäisi olla lausunnolla alkuvuonna 2016, ja niiden on tarkoitus tulla voimaan 2017 ja sovellettaviksi 2018. Ja ensimmäisten nollaenergiarakennusten pitäisi siis valmistua 2019.

Uusi eduskunta valitaan huhtikuussa. Päästöjen vähentäminen, energiatehokkuus ja energiamuodot ovat perinteisesti olleet puolueiden ja poliitikkojen intohimoja. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen tulisikin ensitöikseen tehdä kokonaisarvio ja laatia toimintasuunnitelma rakennusten energiatalouden hallitsemiseksi järkevällä tavalla.

Jari Syrjälä, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry