Luvanvaraisuus jäi haaveeksi

Toimitusjohtajakauteni yksi kovimpia ja samalla tuloksettomimpia ponnistuksia oli saada LVI-asennus luvanvaraiseksi toiminnaksi. Asialle oli selvä tilaus, ja hyvin monet viranomaiset ja yhteisöt olivat hankkeen takana; käytännössä kaikki muut tahot, paitsi päättävä ministeriö.

LVI on ikimuistoisista ajoista alkaen toivonut pääsevänsä luvanvaraisten toimialojen joukkoon, huolimatta siitä, että Eurooppa avautuu, Suomessa on pääsääntönä elinkeinovapaus ja Sipilän hallituskin yritti normienpurkutalkoita. LVI-töitä voi verrata sähkötehtäviin, joissa asukas saa itse vaihtaa palaneen lampun tai sulakkeen. Varsinaisten sähkötöiden tekeminen on luvanvaraista toimintaa ja vaatii tarpeellisen ammattipätevyyden. Hengenmeno on virheellisissä sähköasennuksissa todennäköisempää kuin LVI-asennuksissa, mutta taloudelliset vahingot ovat jälkimmäisissä yleensä suurempia.

Kun halvalla tehdään, kalliilla korjataan

Putkiasennusten virheissä voidaan aiheuttaa laajoja vahinkoja, kuten Nokian vesikriisi osoitti. Oman lukunsa muodostavat tee se itse -miehet ja heidän vielä taitavammat sukulaisensa, jotka näppärästi installoivat sekoittajan tai astianpesukoneen paikoilleen. Finanssiala ry:n tilastojen mukaan vuotovahingot ja niistä johtuvat kosteus- ja homevauriot ovat yleisimpiä vakuutusyhtiöiden korvaamia vahinkoja, ja pääosa niistä johtuu tavanomaisissa kohteissa tehdyistä töistä. Ikävähennysten ja omavastuuosuuksien vähentämisen jälkeen vuotovahingot johtivat 163 miljoonan euron korvauksiin vuonna 2018. Vuotovahinkojen korvausmäärät ovat kasvaneet voimakkaasti, 1987 niitä maksettiin 50 miljoonaa euroa ja 100 miljoonan raja ylitettiin 2003.

Laitteista astianpesukone on yleisin vuotovahingon syy, ja käytännössä astianpesukoneiden asennusvirheet ovat lähes yksinomaan tuloletkun virheellisiä asennuksia. Myös pesukoneet ja muut kojeet aiheuttavat runsaasti laitevahinkoja. Piilevästä vuotovahingosta seuraa usein rakenteiden kastumisesta ja lahoamisesta johtuvia kosteus- ja homevaurioita. Näiden vähentämiseksi LVI-TU esitti liitolle, että ne antavat suosituksen, jossa taloyhtiöt asennuttavat toteuttamiensa remonttien yhteydessä vesivuotokaukalot sekä astianpesukoneen että allaskaapin alle ja että osakkaan toteuttamissa remonteissa edellytetään mainittua käytäntöä. Mikäli keittiöremontin yhteydessä asennetaan vuotokaukalo sekä allaskaapin että astianpesukoneen alle, pienet tihkuvuodot eivät pääse aiheuttamaan laajempaa vahinkoa. Kyseessä on hyvin pieni lisäkustannus, jolla voidaan vähentää vuotovahinkoriskiä.

Muistio luvavaraisuudesta

LVI-Tekniset Urakoitsijat antoi vuonna 2013 ympäristöministeriölle lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muuttamisesta. Lausunnossaan liitto totesi valmistelevansa muistion LVI-asennusten luvanvaraisuudesta. Perusteellisen taustatyön jälkeen liitto luovutti muistion ympäristöministeriölle vuonna 2014 ja esitti siinä todetuin perustein, että LVI-asennukset säädetään maankäyttö- ja rakennuslain kokonaistarkastelun yhteydessä tai muussa sopivassa vaiheessa luvanvaraisiksi töiksi.

LVI-alan ohella muun muassa kiinteistö- ja rakennusala, sosiaali- ja terveysministeriö sekä finanssiala pitävät puutteena sitä, että nykyisessä lainsäädännössä ei ole asetettu pätevyysvaatimuksia LVI-asennus-, huolto-, korjaus- ja kunnossapitotöitä tekeville yrityksille tai niiden mainittuja töitä tekeville asentajille. Koska tulokynnys alalle on alhainen, yritysten toiminnan laadussa ja niiden henkilökunnan ammattitaidossa on suuria eroja. Kärjistäen voi todeta, että pöltsamaalainen sikopaimen pätevöityy Tallinnan lautalla suomalaiseksi putkimieheksi. Perustuslaissa taattuun elinkeinovapauteen ei voi kuulua ammattitaidottomuudella aiheutettu ihmisten terveyden tai turvallisuuden vaarantaminen, omaisuuden turmeleminen tai ympäristön vahingoittaminen.

Rakennusluvan vaativissa kohteissa on oltava vastaava työnjohtaja, jolle on määritetty kelpoisuusvaatimukset. Asennus- tai kunnossapitotöitä suorittaville ei ole kelpoisuusvaatimuksia. Työkohteissa tehtävät suoritetaan usein asentajavetoisesti, työnjohto on pysyvästi paikalla ainoastaan isommissa asennuskohteissa.

Valtaosa asennuksista tehdään ammattitaitoisesti, ja riskit voivat johtua myös suunnitteluvirheistä, laitteista ja materiaaleista, vääristä käyttötavoista tai huollon laiminlyönnistä. Kuitenkin sisäilmapuutteista ja vuotovahingoista johtuvat home- ja kosteusvauriot ja niiden seuraukset ovat merkittävä ongelma erityisesti halvimman tekijän perusteella kilpailutetuissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, päiväkodeissa ja sairaaloissa.

Energiatehokkuus ja korjausrakentaminen lisäävät osaamisvaatimuksia

LVI-talotekniikan merkitys terveellisen ja turvallisen sisäympäristön luojana on kasvanut merkittävästi ja kasvaa edelleen. Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi tähän vaikuttavat vettä käyttävien laitteiden ja järjestelmien lisääntyminen ja korjausrakentamisen lisääntyminen. Putkiremonttien määrä kasvaa voimakkaasti tultaessa 2030-luvulle, jolloin taloteknisten peruskorjausten (ns. linjasaneeraukset) tarpeessa on yli 30 000 asuntoa.

Tulevat säännökset ja nolla- tai miinusenergiarakentaminen johtavat sellaisten tuotteiden, palvelujen ja järjestelmien kehittämiseen, jotka edellyttävät uusien määräysten tuntemisen lisäksi uuden tekniikan hallitsemista. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen ei salli virheitä asennuksessa tai kunnossapitotöissä.

Kansainvälisiä vaikutuksia sekä eurooppalaisia käytäntöjä ja kehityssuuntia

Uusiutuvan energian direktiivi eli ns. RES-direktiivi vaati EU:n jäsenmaita rakentamaan sertifiointi- tai vastaavat hyväksymisjärjestelmät asentajille, jotka asentavat uusiutuvaa energiaa käyttäviä lämmitysjärjestelmiä.

Maailman terveysjärjestön esittämän toimintamallin Water Safety Plan (WSP) mukaan talousveden laatua uhkaavat vaarat tunnistetaan ja korjaavat toimenpiteet kohdistetaan riskialttiisiin tekijöihin. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjattiin kansallinen talousveden turvallisuussuunnitelma, jonka tavoitteena oli turvallisen talousveden varmistaminen raakaveden muodostumisalueelta käyttäjän hanaan.

Ympäristöministeriön vastuualueella tarkastelu kohdistui veden kanssa kosketuksissa oleviin rakennusmateriaaleihin ja tarvikkeisiin (esimerkiksi putket, liittimet, hanat, pinnoitteet) sekä asennustyöhön.

Muistion laatimiseen liittyen liitto lähetti eurooppalaisten LVI-liittojen järjestön GCI-UICP:n 24 jäsenelle 18 maassa luvanvaraisuutta koskevan kyselyn. Siinä pyydettiin kuvaamaan nykyinen säännöstämistilanne ja mihin se perustuu sekä arvio tulevasta kehityksestä. Karhukierroksen jälkeenkin vastauksia saatiin niukasti. Yhteenvetona voi todeta, että sääntelyn taso vaihtelee suuresti: joissa¬kin maissa asennushenkilöstön pätevyyteen liittyy tutkintojärjestelmä, joka luo vähimmäisvaatimustason todennetulle osaamiselle, toisissa toimiala ja esimerkiksi vakuutusyhtiöt ovat luoneet vapaaehtoisen auktorisointijärjestelmän.

Työvoiman tai liiketoiminnan vapaalle liikkuvuudelle luvanvaraisuus ei asettaisi esteitä. Jos henkilöillä on vaadittava osaaminen, se voidaan tunnistaa ja tunnustaa suomalaisten toimivaltaisten tutkintoviranomaisten toimesta. Menettely perustuu eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET), jonka toimeenpanosta Suomessa vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus.

Jäsenet haluavat pätevyysvaatimukset

Jäsenten kannan selvittämiseksi liitto teki MRL:n ja rakennusmääräyskokoelman vaikuttavuutta sekä rakennusvalvonnan toimivuutta koskevan kyselyn 273 jäsenelleen helmikuussa 2013. Kyselyyn vastasi 45 yritystä. Vastaajista 73 prosenttia oli sitä mieltä, että LVI-asennusyritykselle pitää määrittää pätevyysvaatimukset. Asentajien pätevyysvaatimuksia kannatti 67 prosenttia vastanneista. LVI-asennustoiminnan nykyistä tarkempaa säännöstelyä halusi 92 prosenttia ja säännöstelyn vapauttamista 8 prosenttia.
Vastaavan työnjohtajan hyväksymisessä on toiveena yhtenäinen, määräysten mukainen tulkinta kaikissa kunnissa. Vastaavan työnjohtajan on oltava asentavan yrityksen palveluksessa; kiertävää, paperit kuittaavaa vastuuhenkilöä ei hyväksytä. Myös asentajille tarvitaan osaamiskriteerit, alan perustutkinto ja riittävä työkokemus.

Vastaajat arvioivat toimialueensa rakennusvalvonnan toimivan pääosin voimassa olevien määräysten mukaisesti. Kuitenkin 24 prosenttia toivoi, että viranomaistoimintaa ja -valvontaa pitäisi jatkossa säännöstää tarkemmin.

Liiton ehdotus pätevyysjärjestelmäksi

LVI-TU:n ehdottaman järjestelmän tarkoituksena on varmistaa, että LVI-asennusyritysten toiminta täyttää lainsäädännön, määräysten, yleisten sopimusehtojen ja sopimusten edellytykset sekä taloteknisen rakentamisen laatuvaatimukset niin yrityksen, työnjohdon kuin asentajien osalta. Liiton näkemyksen mukaan nykytilaa tulisi kehittää siten, että lähtökohtana ovat ne työt, joissa edellytetään ammattiosaamista ja joita saavat tehdä vain tarvittavan tutkinnon suorittaneet henkilöt. Luvanvaraisten töiden kenttä olisi kolmiportainen järjestelmä – yritys, työjohto, asentajat –, jolla varmistettaisiin LVI-asennuksen eri vastuuhenkilöiden pätevyys kulloinkin kyseessä oleviin töihin.

Liitto esitti alla olevaa järjestelyä.

Toiminnanharjoittajan (yritys) on tehtävä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle ennen LVI-laitteistojen asennus-, huolto- tai korjausliiketoiminnan aloittamista. Ilmoituksesta on käytävä ilmi toiminnanharjoittaja, toimipaikat ja LVI-töistä vastaavien henkilöiden tiedot. Ilmoitukseen tulee liittää vastuuhenkilön suostumus. Viranomainen pitää rekisteriä pätevistä toiminnanharjoittajista ja niiden vastuuhenkilöistä.

Toiminnanharjoittajan on nimettävä LVI-laitteistojen asennus-, huolto- ja korjaustöistä vastaava henkilö tai toiminnan laajuuden perusteella useampi vastuuhenkilö, joiden toiminta-alueet on selvästi määritetty esimerkiksi maantieteellisesti tai toimipaikkakohtaisesti. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että toiminnassa noudatetaan säädöksiä ja viran¬omaismääräyksiä, ja että asennus- ja huoltohenkilöstö täyttää asetetut pätevyysvaatimukset. Vastuuhenkilön on oltava toiminnanharjoittajan päätoimisessa palveluksessa ja hänellä on oltava tosiasiallinen mahdollisuus huolehtia tehtävästään.

LVI-laitteistojen asennus-, huolto- ja korjaustöihin osallistuvilta henkilöiltä edellytetään vähintään alan ammatillista peruskoulutusta tai sitä vastaavaa, toimivaltaisen tutkintoviranomaisen muutoin todentamaa osaamista. Lain edellyttämän ammattitaidon olemassaolo todistetaan tutkintoviranomaisen myöntämällä tutkintotodistuksella tai todistuksella vaadittavien tutkinnon osien suorittamisesta. Todistusten perusteella rekisteriä ylläpitävä viranomainen lisää henkilön rekisteriin, josta hänelle myönnetty pätevyys voidaan todentaa. Käytännön toimintana pätevyyden varmistaminen olisi veronumeron tarkistamiseen verrattava toimenpide.

Rakennus- tai toimenpidelupaa edellyttävissä kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen sekä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien asennustöissä asennushenkilöstön pätevyyden varmistaa kohteeseen nimetty LVV-työnjohtaja. Nimike olisi uusi, ja vastaisi nykyistä KVV-työnjohtajaa lisättynä vesikiertoisten lämmitysjärjestelmien työnjohtovastuulla. Ilmanvaihtolaitteistojen asennustöissä asennushenkilöstön pätevyyden varmistaa kohteeseen nimetty IV-työnjohtaja. Vastaavien työnjohtajien vastuualueita laajennettaisiin liiton esityksessä verrattuna nykyisiin määräyksiin.

LVI-laitteiden huolto- ja korjaustöissä, joihin ei vaadita rakennuslupaa, töihin osallistuvien henkilöiden ammattitaidon varmistaminen kuuluisi yritykseen nimetyn vastuuhenkilön tehtäviin.

LVV- ja IV-työnjohtajien hyväksymismenettely tapahtuisi siten, että he hakevat lupaa toimia tehtävässä asianomaiselta pätevyyden ja sen perusteella myöntää luvan. LVV- ja IV-työnjohtajat lisätään tätä varten luotuun rekisteriin, josta paikallinen rakennusvalvonta pystyy varmistamaan heidän pätevyytensä.

Ehdotetun uudistuksen hyödyt

LVI-asennusten luvanvaraisuus nostaa alan koulutustasoa ja sitä kautta parantaa LVI-asennusten laatua, vähentää virheellisistä asennuksista johtuvia vahinkoja ja varmistaa paremman sisäympäristön. Näillä tekijöillä on merkittävä vaikutus tilojen käyttäjien terveyteen, kiinteistöjen omistajien taloudelliseen asemaan ja laajemmin koko yhteiskuntaan.

Järjestelmä poistaa epäpätevät toimijat alalta, ja sitä kautta lisää asiakassuhteiden turvallisuutta. Asuntojen, työskentely- ja oleskelutilojen rakentaminen tai korjaaminen ei voi toimia halvimman hinnan ja pitkien urakkaketjujen pohjalta vaan ehdottomaan ammattitaitoon pe-rustuvana.

Luvanvaraisuusjärjestelmän mukaiset ilmoitus- ja toteamisvelvollisuudet ovat omiaan kitkemään rikollista taloutta alalta. Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien laadukkaalla asennuksella ja huollolla on keskeinen rooli parannettaessa rakennusten energiatehokkuutta. Uusiutuvaan energiaan perustuvien lämmitysmuotojen haltuunotto toteutuu ammattimaisesti.

Esitys pohjautuu olemassa oleviin koulutus- ja viranomaisjärjestelmiin, joten uusia koulutusjärjestelmiä tai pätevyydentoteamismenettelyjä ei tarvittaisi. Esityksen mukainen toimintamalli vastaavien työnjohtajien hyväksymisestä vapauttaa paikalliselta rakennusvalvonnalta aikaa muuhun työhön.

LVI-TU:n mukaan järjestelmän käyttöönottoon ei liity tarpeita muuttaa nykyisiä toiminnallisia tai hallinnollisia rakenteita, vaan sen mukainen toiminta voidaan aloittaa nykyisten toimijoiden toimesta. Näin sen käyttöönottoon ei sisälly merkittäviä uusia kustannuksia.

Lopuksi

Ei tullut LVI-asennuksista luvanvaraisia 2014 MRL:n muuttamisen yhteydessä. Uusi yritys tehtiin 2017 pääministeri Juha Sipilän hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä. Asiaa tyrkytettiin myös Rakennusteollisuus RT:lle MRL:n uuditamisen yhteydessä, mutta se hukkui tärkeämmiksi katsottujen tavoitteiden taakse.

Kuolemiin johtaneet onnettomuudet, ratsastushallin katon romahtaminen Laukaassa ja huoltoaseman välipohjan putoaminen Orivedellä, johtivat hyvin nopeisiin rakenteiden säännöshankkeisiin. Täytyy toivoa, että LVI-sektorin pätevyysvaatimuksia ehditään arvioida ilman vakavia havereita.

Kuva: Tiia Javanainen, Purotie Design