Nainen nousi Onnisen johtoon

LVI-alan Grand Old Man, Onninen Oyj:n toimitusjohtaja, vuorineuvos Erkki J. Toivanen piti periaatteenaan, että koska Onnisen asiakkaat ovat miehiä, naisia ei myyntitehtävissä ole eikä naisia tule koskaan olemaan johtavissa tehtävissä. Vuorineuvos hyväksyi tyttärensä tulon taloon töihin, mutta ei ehtinyt nähdä, kun Maarit Toivanen nousi Onnisen johtoon.

Valmistautumisen tuleviin tehtäviin Maa­rit Toivanen aloitti ylioppilaskesänään 1973 Onnisen varastolla. Hän oli ainoa nainen siellä. Evästykseksi isä sanoi, että kaikkia ihmisiä ja heidän ammattitaitoaan tulee kunnioittaa. Ihmettelemistä riittikin varastomiesten kyvyssä muistaa tavaroi­den sijoitukset isossa varastossa, tuot­teet kun olivat ennen ATK-aikaa korteilla.

Onniselle töihin

Valmistuttuaan ekonomiksi vuonna 1978 Maarit Toivanen aloitti Onnisella myyn­tisihteerinä. Tehtävää seurasivat moni­puoliset osto- ja päällikkötoimet, jotka avasivat erinomaisen näkymän tukku­kaupan eri toimintoihin ja koko tava­raketjun toimintaan. Laatujärjestelmää rakennettaessa laatupäällikkönä toiminut Maarit sai astua reippaasti toisten tonteil­le ja kysellä kaikista asioista. Samalla hän oppi tuntemaan koko Suomen Onnisen henkilökunnan.

Työtehtävissään Maarit Toivanen mat­kusti paljon, usein huonoissa olosuhteis­sa. Niinpä hän pyysi isältään autoonsa lisävalot. Mieleen on jäänyt Erkki Toiva­sen neuvo, että ei pidä ajaa pimeällä, jos ei näe ilman lisävaloja. Toinen vuori­neuvoksen ohje oli, että saavutettavuus Onnisella tarkoittaa sitä, että myyjän paikka on työpöydän ääressä puheli­men vieressä.

Isän työn jatkajaksi

Laaja-alaisissa operatiivisissa tehtävissä näki ja näkyi, mutta ei Maarit käsilaukus­saan konsernijohtajan sauvaa kantanut. Molempien vanhempien vielä eläessä hän oli mieltänyt, että suvun perinteen mukaisesti naiset omistivat ja olivat hal­lituksissa, miehet johtivat. Sotien jälkeis­ten sukupolvien ajattelutapa oli, että miehet kävivät töissä, naisten paikka oli kotona. Vaikka eri tehtävät olivat anta­neet Maaritille hyvät valmiudet vaativiin johtotehtäviin, isä ei ollut valmentanut tytärtään niihin. Asia oli ollut esillä usein, mutta vuorineuvos ei ollut ryhtynyt hil­jaisen tiedon siirtoon.

Isän asenteen johdosta ei ollut itses­tään selvää, että Maarit joskus johtaa perheyritystä. Konsernin johtotehtävät avautuivat vasta isän vuonna 2000 tapah­tuneen nopean poismenon jälkeen, jol­loin Maarit Toivasesta tuli Onnisen halli­tuksen puheenjohtaja ja omistajayhtiön Onvestin toimitusjohtaja.

Perheyritys myytiin Keskolle

Onnisen myynti Keskolle vuonna 2016 oli merkittävä ja yllätyksellinenkin tapahtu­ma Suomen talouselämässä. Maarit oli ollut töissä Onnisella vuodesta 1978 ja hallituksen puheenjohtaja 16 vuotta, joten hän tunsi talon läpikotaisin. Tätä tuntemusta hänen lapsillaan ei ollut. Onnisen kilpailijat olivat isoja kansain­välisiä pörssiyhtiöitä, joilla oli eri koko­luokan resurssit kilpailussa kuin pienellä suomalaisella perheyrityksellä. Toisaalta Onninen oli kasvanut niin isoksi, että per­heellä ei ollut perintöverotuksesta joh­tuen taloudellisia mahdollisuuksia tehdä sukupolvenvaihdosta.

Onnisen tarina alkoi vuonna 1913, jol­loin Alfred Onninen perusti Turkuun vesi­johtoalan urakointiliikkeen. Varsin pian toiminta laajeni tukkukauppaan. Toiminta kasvoi voimakkaasti 1960-luvulta lähtien ja kansainvälistyi 1990-luvulla. Jo Erkki Toivasen aikana oli mietitty yrityskauppo­ja ulkomaisten tukkurien kanssa, mutta sopivaa partneria ei löytynyt. Kun Kesko, sinivalkoinen yritys, lähestyi, perhe tote­si, että nyt arvot kohtasivat. Maarit Toi­vanen pitää kauppaa kaikkien osapuol­ten – myyjän, ostajan, henkilökunnan ja sidosryhmien – kannalta onnistuneena. Palautetta on tullut, mutta yhtään nega­tiivista kommenttia hän ei ole kuullut.

Perhe oli muuttanut jo ennen Kesko-kauppaa Portugaliin. Kun omistajasuku päätti jakaa Onnisen omistajayhtiön Onvestin toiminnan, Maarit Toivanen palasi Suomeen johtamaan hänen ja lastensa perustamaa Conficap Oy:tä. Conficap-konserni koostuu kolmesta lii­ketoiminta-alueesta. Conficap omistaa talotekniikkayhtiö Are Oy:n, minkä lisäk­si yhtiöllä on laajamittaista kiinteistö- ja sijoitusliiketoimintaa. Conficap omistaa myös merkittävän siivun rakennusyhtiö YIT:tä. Toivanen toteaakin, että Confi-capissa ollaan kovin rakentamis- ja Suomi-suuntautuneita; ne ovat alueita, jotka yri­tyksessä uskotaan osattavan.

Näköalapaikoilta Portugaliin

Toivasen sanoo, ettei hänellä ole mitään erityistä johtamis- tai vaikuttamisfiloso­fiaa. Lapsuudenkodissa korostettiin vas­tuun kantamista ja ihmisten kunnioitta­mista.

Päätettävistä asioista hän haluaa keskustella laajasti, ja usein lopputulok­sena on tunne, että yhdessä päätettiin. Maarit Toivanen on ollut ja on edelleen valikoivasti hyvin monen yhtiön ja jär­jestön hallituksessa sekä puheenjohta­jana että jäsenenä. Vaikka nämä tehtä­vät ovat vaatineet paljon perehtymistä ja tekemistä, niissä on aina oppinut, niin hyvässä kuin pahassakin. Useat näköala­paikat ovat tukeneet sopivasti omaa työ­tä. Toivanen tosin myöntää, että joissa­kin kokouksissa on käynyt mielessä, että ”mitä minä täälläkin teen”.

Jossain vaiheessa Toivanen totesi, että luottamustehtäviä oli liikaa eikä omaa aikaa jäänyt. Muutto Portugaliin toi sopivan irtioton luottamustehtävis­tä ja etäisyyden Suomen asioihin. Siellä myös jäsentyi sopiva kombinaatio työn, perheen ja luottamustehtävien välille. Suomeen palatessa Maaritilla oli vahva tunne, että nyt taas on uutta annettavaa. Ja ihan varmasti hän on nyt tarkempi, mihin aikaansa antaa.

Miehisen alan naisvuorineuvos

Tullessaan talotekniikan tehtäviin Maarit ei erityisemmin ajatellut tulleensa mies­ten hallitsemalle alalle. Kaikki alan huo­not vitsit hän kyllä tuntee, mutta ei ole kokenut kiusaamista.

Myöhempiin talous- ja järjestöelämän johtotehtäviin Maarit Toivanen nousi Onnisen painoarvon ja henkilökohtais­ten ominaisuuksiensa perusteella. Hän ei koe joutuneensa naisena pistämään itseään likoon tavanomaista enemmän; hallituspaikat kun usein jaetaan ota-anna -periaatteella. Välillä tosin pörssiyhtiöstäkin löytyy paavillisuutta enemmän kuin Vatikaanista: vapaassa keskustelussa Maarit joskus ymmärsi, että hänen hal­lituspaikkansa oli kiintiönaisen paikka.

Ajat ovat muuttuneet. Nyt on pääs­ty kiintiönaisajattelusta eroon. Naisten osuus liike-elämän johtotehtävissä on kasvanut, kun valinnat tehdään osaa­misen ja saavutusten perusteella. Myös naisista voi tulla vuorineuvoksia, kuten Maarit Toivasesta 2008, toisena naisena Suomessa. Sitä ennen Talouselämä-lehti valitsi 2006 Toivasen Suomen vaikutus­valtaisimmaksi naisjohtajaksi. Aalto-yli­opisto nimitti hänet kunniatohtoriksi 2011.

Aikoinaan Maarit Toivanen ajatteli, että antaa miesten metsästää. Sitten hän rupe­si itsekin metsästämään.

Talotekniikalla huima tulevaisuus

Maarit Toivasella on vahva usko raken­tamisen ja talotekniikan tulevaisuuteen; kehitystyö on huimaa ja talotekniikan osuus talon arvosta on yli puolet. Talot pitää rakentaa paikan päällä, niitä ei voi rakentaa esimerkiksi Intiassa. Lisäksi poh­joiset olosuhteet asettavat erityishaas­teet; eteläisissä maissa rakentaminen on helpompaa ja vaatimuksetkin kevyem­piä. Esimerkiksi Portugalissa on miljoona tuulimyllyä ja portugalilaiset ovat mieles­tään hyvin vihreitä. Suomi taas on lämpö­pumppumaa ja vihreämpi kuin Portugali. Ympäristön hyvinvointi ja jatkuvasti kiristy­vät energian säästövaatimukset haastavat talotekniikkaa yhä kunnianhimoisempiin tavoitteisiin.

Toivasen mielestä oman alan lehdet tuovat talotekniikan merkitystä hyvin esille, mutta kuluttajien suuntaan hän toivoisi puhuttelevampaa lähestymista­paa. Valmista konseptia hänellä ei ole, mutta ajassa liikkuvat vihreisiin arvoihin, ympäristöön ja energian säästöön liitty­vät talotekniikan ratkaisut pitäisi pystyä tuomaan kansantajuisesti esille muualla­kin kuin Avotakassa tai Meidän Mökissä. Ympäristöarvoja voi painottaa muutoin­kin kuin tarkasti euroja laskemalla. Oma­kotiasujat ovat yleensä valveutuneita, mutta lisääntyvässä vapaa-ajan asumi­sessa talotekniikalla on iso potentiaali. Tästä vuorineuvoksella on omakohtaista kokemusta ja näkemystä Siikajärven ja Raaseporin kohteista.

Miehinen maailma

Suomessa on edelleenkin vähälukuisesti naisia rakentamisessa ja talotekniikassa ja niiden johtotehtävissä niukasti. Syitä on sekä sysissä että sepissä. Miesinsinööri­valtainen ala ei ole markkinoinut itseään; on ajateltu, että ei tässä mitään henkilös­tö-, talous- tai juridista osaamista tarvita, ”kun me ollaan niin hyviä tekniikassa” ja itse asiassa muutoinkin kaikkitietäväi­siä. Luvut on viety talousosastolle sitten kun on keritty ja henkilöstöammattilaisia on häiritty vasta hankalissa työsuhdeon­gelmissa. Opiskelemaan hakevat naiset taas ovat ohittaneet talotekniikan, kun eivät ole olleet hyviä matematiikassa ja fysiikassa eivätkä erityisen kiinnostuneita tekniikastakaan.

Aressa on hyviä kokemuksia naisjoh­tajista. Ajatukset ja asenteet naisten pai­kasta rakentamisessa ja talotekniikassa ovat pikkuhiljaa muuttumassa. Toivasen mukaan rakentamisessa eletään vielä miehisessä maailmassa, mutta so what? Eivät kaikki Pörssiklubillakaan naisia avo­sylin vastaan ottaneet.

Perheyrittäjyyttä rohkeudella ja aktiivisuudella

Maarit Toivasen ja hänen neljän lapsensa omistama Conficap toimii kolmella liike­toiminta-alueella: Are Oy, kiinteistöliike­toiminta ja sijoitustoiminta. Hyvin lähei­nen Maaritille on talotekniikkaurakoitsija Are, jonka historia ulottuu yli sadan vuo­den taakse. Yrityksen omistus on säilynyt saman perheen piirissä sen perustami­sesta lähtien. Aren hallitukseen Toiva­nen valittiin 2009 ja puheenjohtajana hän toimi vuodesta 2009 vuoteen 2018. Nyt vuorineuvos on sekä Conficapin hallituk­sen puheenjohtaja että toimitusjohtaja.

Tänä päivänä vuorineuvoksella on omaa aikaa merkittävästi enemmän kuin Onvestin ja Onnisen aikaan. Hän arvostaa liikkumista puhtaassa ilmassa metsässä ja merellä. Tähän Raaseporin vapaa-ajan asunto tarjoaa oivat puitteet. Puhujatehtäviä ja luottamustoimia hän ottaa valikoiden vastaan. Vantaan Viih­deorkesterin puheenjohtajuus on erityi­sen mieluisa tehtävä, sillä perheyhtiöllä on ollut sen kanssa yhteistyötä jo kahden sukupolven ajan.

Kuva: Tiia Javanainen, Purotie Design