Suhdanteita ennakoimassa ja kannattavuutta kohentamassa
Jari Syrjälä
Kuluneen sanonnan mukaan suhdanteita ennustavia ekonomisteja on kolmenlaisia: niitä, jotka osaavat laskea ja sellaisia, jotka eivät osaa laskea. Ennusteiden osuvuudesta riippumatta ne kiinnostavat lyhyen hetken niin yritysihmisiä kuin suurta yleisöäkin ja tuovat alaa sopivasti julkisuuteen.
LVI-Keskusliitto oli 1990-luvun jälkipuoliskolla teettänyt VTT Rakennustekniikalla Talotekniikan suhdanteet -raportteja ja vuonna 1990 mukaan tuli Talotekniikkaliitto. Laajojen raporttien tuottaminen oli kuitenkin arvokasta puuhaa ja kun maksajia ei löytynyt, ryhtyi Talotekniikkaliitto tekemään itse suhdannekyselyjä ja tiivistämään ne lyhyiksi katsauksiksi.
Sekä VTT:n että Talotekniikkaliiton suhdannekyselyissä käytettiin otoksena Talotekniikkaliiton jäsenrekisteriä. Koska sähköurakoitsijoista vain Sähkö- ja telealan työnantajaliitto STAT:iin kuuluvat yritykset olivat myös Talotekniikkaliiton jäseniä, vastaajien valtaosa oli LVI-urakoitsijoita tai talotekniikkaurakoitsijoita. Lopputulemaan tällä tuskin oli suurtakaan merkitystä, LVI-asennuksen ja sähköasennuksen tahti kun on hyvin riippuvainen koko rakennusalan vauhdista. Myöhemmin ryhdyttiin LVI-Teknisten Urakoitsijoiden toimesta tekemään pelkästään LVI-asennuksen suhdannekatsauksia. Vastaajien joukossa toki oli myös sähkötöitä tekeviä yrityksiä.
Suhdannekyselyt kiinnostavat jäseniä ja mediaa
Peruskonseptin mukaisesti toteutettiin vuodessa kaksi kyselyä, keväällä ja syksyllä. Ne otettiin urakointiyrityksissä hyvin vastaan: vastausprosentti oli yleensä noin 30. Talouden ja rakentamisen yllättävissä käänteissä tehtiin pikakyselyjä, joissa ei pyrittykään löytämään ehdotonta ja täydellistä kuvaa tapahtumien vaikutuksesta asennustoimintaan vaan kuvaamaan urakoitsijoiden tuntoja, odotuksia ja pelkoja.
Kyselyt toteutti LVI-TU:n omistama Tapals Oy aputoiminimellä LVI-Tietopalvelu TP. Hyvään vastausprosenttiin vaikutti osaltaan se, että vastaaminen tapahtui anonyymisti.
Alkuvuosina Talotekniikkaliiton ja LVI-TU:n suhdannekatsaukset julkistettiin lehdistötilaisuuksissa. 2000-luvun alkupuolella pienen purtavan ympärille rakennettu napakka esitys kokosi hyvin journalisteja sanan ja kalvon ääreen. Parhaimmillaan Talotekniikkaliiton tilaisuudessa olivat sekä YLE:n että MTV3:n putket printtimedian täydentäminä.
Median murroksen myötä lehdistötilaisuudet jäivät historiaan. Kilpailun lyhytkestoisesta näkyvyydestä mediassa ratkaisivat sanoman ydin ja henkilökohtaiset suhteet toimittajiin. Vakiintuneita yhteistyökumppaneita olivat Talotekniikka-lehti, Rakennuslehti ja Kauppa-lehti, mutta myös muut rakentamisen ja kiinteistönpidon sekä tekniikan ja talouden lehdet julkaisivat LVI-asennuksen näkemyksiä menneestä ja arvioita tulevasta kehityksestä.
Vireämmän aluetoiminnan aikana nimettiin alueellisia mediayhteyshenkilöitä, joille personoitiin suhdannekatsauksesta omaa aluetta koskeva tiedote. Hieno ajatus kaatui siihen, että vain isoimmista maakunnista saatiin riittävästi vastauksia koko alueen vahvalla äänellä puhumiseen.
Kyselyiden osuvuus oli hyvä
2000-luvun alkupuolella seurattiin muutamalla kierroksella kyselyiden osuvuutta siten, että niitä verrattiin jälkikäteen Tilastokeskuksen ”virallisiin” lukuihin. Tarkastelu osoitti, että urakoitsijat tunsivat hyvin sekä oman että markkinan tilanteen.
Mielenkiintoinen on myös havainto, että rakentamisen suhdanteiden ollessa vahvimmillaan LVI-asennusliikkeillä ei ole mennyt taloudellisesti kovinkaan hyvin. Korkeasuhdanne aiheuttaa rakentamiseen ja urakointiin kovia tuloksentekopaineita. Iso osa töistä on otettu kiinteähintaisina urakoina, joten palkankorotukset ja palkkaliukumat yhdessä kohonneiden tarvikehintojen kanssa muodostavat hankalasti ratkaistavan yhtälön. Tammelalainen urakoitsija Timo Nummela tokaisikin usein, että tulisi edes lama, niin LVI-urakoitsijakin pärjäisi.
Talouden tupaillat
Liittojen toiminta ei rajoittunut vain tilanteen ihmettelyyn ja voivotteluun. Talotekniikkaliiton nimissä järjestettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvulla kaikille LVI- ja sähköurakoitsijoille avoimia Talotekniikkailtoja, joissa muutaman tunnin aikana käytiin läpi kansantajuisesti yritystalouden perusteita ja yrityksen keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja. Opetus ei tapahtunut vain ”kiva kuulla” -periaatteella vaan osallistujat pistettiin ensin pohtimaan yrityksensä nykyistä kannattavuutta ja sitten punnertamaan oikeilla luvuilla kannattavuutta, maksuvalmiutta ja pääomarakennetta. Ryhmätyönä tehtiin taloussuunnitelma esimerkkiyritykselle, jotta kukaan ei joutuisi näyttämään lukujaan kilpailijalle.
Tilaisuudet olivat suosittuja, parhaimmillaan osallistujia oli lähemmäs 60.
LVI-asennusyritysten tunnusluvut heikkenivät jälleen 2013 dramaattisesti. Lääkkeeksi jäsenille tarjottiin vuosina 2014 ja 2015 päivän mittaista Taloustreenit-tapahtumaa. Osallistujat tekivät ennakkotehtävät, jotka konsultti antoi osallistujille takaisin lähipäivässä palautteen kera. Päivän aikana käytiin läpi kannattavuuden parantamiskeinoja sekä yleisesti että osanottajayritysten tilanteiden kautta, toki nimettöminä.
Vaikka alan yritysten kannattavuuskehitys oli huolestuttava, tilaisuudet eivät kiinnostaneet. Niitä järjestettiin vain kaksi, Helsingissä ja Seinäjoella. Tarvetta olisi ollut kokoontua sanan ja tekojen ääreen muuallakin Suomessa. Tätä oli aiemminkin kokeiltu alueellisten kokemusvaihtoryhmien muodossa, huonolla menestyksellä.
Selviytymispaketit ja esimiesoppaat
Taloudellisesti hyväkuntoinen Suomi ajautui finanssikriisin seurauksena 2008 lamaan. Rakentamisen suhdannekäänne oli yllättävän nopea ja raju. Rakennusten aloittamisia lykättiin ja jopa käynnissä olevia hankkeita keskeytettiin. Rakennusliikkeitä meni konkurssiin.
Taantuma iski voimakkaasti myös LVI-alaan. LVI-TU:ssa kirjoitettiin vuoden 2008 lopulla kolme selviytymispakettia, joiden tavoitteena oli helpottaa urakoitsijan valmistautumista markkina- ja työtilanteen muuttumiseen. Ensimmäisessä paketissa käsiteltiin henkilöstön mitoitusta ja osaamisen kehittämistä sekä menettelytapoja henkilökuntaa lomautettaessa, irtisanottaessa tai osa-aikaistaessa. Toisessa paketissa annettiin urakoitsijalle toimintaohjeet työmaan sulkemistilanteissa. Kolmanteen toimintapakettiin oli kerätty ehdotuksia liittyen LVI-yrityksen rahoitukseen, maksuvalmiuteen ja kustannusrakenteeseen sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin ja kilpailukyvyn parantamiseen muuttuneessa markkinatilanteessa. Tavoitteena on saada jokainen LVI-jäsenyritys pohtimaan säästöjen saavuttamista, tuottojen lisäämistä ja muutoksen johtamista.
Paketit otettiin hyvin vastaan; aina kun uusi paketti lähetettiin jäsenille, toimistoon tuli runsaasti kyselyjä ohjeiden soveltamisesta yksittäistapauksiin. Paketteja on päivitetty säännöllisesti ja ne on lähetetty jäsenille muutoinkin kuin heikkojen markkinanäkymien uhatessa.
Opiskelussa yleisesti ja LVI-alan koulutuksessa erityisesti ei juurikaan opeteta esimiestyötä, henkilöstöasioita tai työsuhdeasioita. Työsuhdemokilla voidaan tehdä suuria virheitä ja aiheuttaa mittavat vahingot: esimerkiksi laittomasta irtisanomisesta voidaan joutua maksamaan enimmillään 30 kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Virheiden minimoimiseksi ja esimiestyön kehittämiseksi liiton toimistossa kirjoitettiin kaksi opasta, Opas LVI-asentajien työsuhteisiin ja LVI-asennuksen esimiestyö ja henkilöstöjohtaminen. Edellinen on perusteos asentajien ja teknisten eristäjien työsuhteisiin sovellettavista säännöksistä, jälkimmäisen näkökulma on johtamistaidollinen.
Tunnuslukutilastot tietämystä lisäämään
Suhdannekyselyissä yrityksiä pyydettiin arvioimaan liikevaihdon, kannattavuuden ja hintatason kehitystä. Koska vastaukset olivat vastaajan näppituntumalta esittämiä käsityksiä, niistä ei voinut vetää koko toimialaa koskevia johtopäätöksiä. Tämän takia 2010-luvun alkupuolelta lähtien ryhdyttiin ostamaan Balance Consultingilta (nykyään Alma Talent Tietopalvelut) lämpö-, vesijohto- ja ilmastointiasennuksen tunnuslukutilastot ja -analyysit. Otos käsitti vuodesta riippuen 650–1 000 yrityksen tiedot, joten sitä voi pitää hyvin kattavana. Aineisto muokattiin yrityskäyttöön sopivaan ”kansanomaiseen” muotoon ja se jaettiin jäsenille suositusten kera.
Tarjous- ja toteutuneiden hintojen muutosta koskevan kysymyksen vastauksiin piti suhtautua hyvin kriittisesti; tavanomaisesti hintataso oli vastaajien mielestä kehno, ja se oli sekä laskenut että arvio tulevasta kehityksestä oli alavireinen. Karrikoiden voi sanoa, että hintataso oli 20 vuodessa pudonnut 130 prosenttia.
Takaisin talotekniikan suhdanteisiin
Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ja Sähkösuunnittelijat NSS olivat pitkään tehneet sähköistysalan suhdannekyselyjä. Syksyllä 2020 aloitettiin sähköistä talotekniikkaa edustavien järjestöjen ja LVI-TU:n yhteistyönä toteuttamaan talotekniikan suhdannekyselyjä. Mukaan tuli sähkön osalta tilanne suunnittelijoiden pöydillä, se kun ennustaa lähitulevaisuudessa urakoitsijoille laskentaan saapuvia tarjouspyyntöjä. Sähkön myötä vastaajapotentiaali nousi lähes 2 000 yritykseen, mutta vastausaktiivisuus verrattuna pelkkiin LVI-kyselyihin laski.
Kuva: Tiia Javanainen, Purotie Design