Syrjällään: 1990-luvun voittajasta perässähiihtäjäksi – LVI:n kadonnut tuloskunto

Media julistaa totuutena, että LVI-urakoitsijat vuolevat kultaa, kun uudisrakentaminen kasvaa ja putkiremonttien määrä lisääntyy. Totuus on toisenlainen kuin kepeästi otsikoiduista jutuista syntyvä mielikuva. Kehitys on kulkenut päinvastaiseen suuntaan kuin talotekniikan toisella valtasektorilla sähköllä.

Vielä 1990-luvun loppupuolella LVI-asennuksen kannattavuuden ja pääoman tuoton tunnusluvut olivat kohtuullisen hyvät ja sähköasennusta paremmat. Ote lipesi 2000-luvulla, ja tällä hetkellä sähkön käyttökate ja nettotulos ovat melkein kaksi prosenttiyksikköä LVI:n lukuja paremmat.

Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n jäsenyritysten käyttökateprosentin mediaani vuonna 2015 oli 7,1 prosenttia: LVI-alan yritysten vastaava luku oli 5,8 prosenttia.

Sähkön käyttökateprosentti on pysynyt viimeiset kymmenen vuotta yli 7 prosentin, kun LVI-alan käyttökateprosentti ylitti ko. rajan viimeksi vuonna 2008. Vuonna 2015 LVI-alan yritysten nettotulos oli 3,2 prosenttia (2,8 prosenttia 2014), sähköalan yritysten 5,0 (4,7 prosenttia 2014).

Sijoitetulle pääomalle saatiin vuonna 2015 kohtuullinen tuotto kummallakin alla: sähkö 21,8 ja LVI 21,0 prosenttia.

Omavaraisuusaste sähköalan yrityksillä on ollut yli 50 prosenttia viimeiset kymmenen vuotta. LVI-alan yritysten omavaisuusaste on hitusen pienempi; kymmenen vuoden mediaani 46 prosenttia.

Sähköalan yritysten liikevaihto työntekijää kohden vuonna 2015 oli 116 000 ja LVI-alan yritysten 161 000 euroa. Eron selittää se, että LVI:ssä tarvikkeiden volyymi ja arvo ovat suuremmat.

Jari Syrjälä, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Lähteet: Sähkö- ja Teleurakoitsijaliitto STUL ry:n urakoitsijatutkimus 2016, LVI-asennuksen suhdannekatsaus syksy 2016, Balance Consulting.