Syrjällään: Paljon jää uskon varaan, jos yhteiskuntasopimus syntyy

Riemu työmarkkinajärjestöjen kesken saavutetusta yhteiskuntasopimusta koskevasta neuvottelutuloksesta laimenee sitä mukaa kuin arviot ja laskelmat sopimuksen vaikutuksista täsmentyvät. Valtiovarainministeriön mukaan julkisen talouden säästötavoitteesta on kasassa vajaa kolmannes. Tavoitteiden toteutumisuskosta riippuu, peruuko hallitus suunnitellut lisäleikkaukset ja veronkorotukset sekä laskeeko se veroja ilmoittamallaan tavalla.

Taiston tiimellyksessä on meinannut unohtua, että Sipilän kolmella kilpailukykyloikalla piti kullakin saavuttaa 5 %:n eli yhteensä noin 15 %:n työkustannusten alentaminen. Ensimmäinen loikka on yksikkötyökustannusten alentaminen (yhteiskuntasopimus), toinen maltilliset liittokohtaiset ratkaisut ja kolmas tuottavuuden parantaminen yrityksissä. Nyt näyttää siirrytyn yhden loikan pituushyppyyn, jossa somasti sotketaan kolmen loikan eri elementtejä, ja mittatikkukin näyttää jäävän alle 5 %:n. Tosin tupo-matematiikalla luvut saadaan ennen ja jälkeen ponnistuksen näyttämään sitä mitä halutaan.

Viiden yhteiskuntasopimusharjoituksen aikana kaikki osapuolet ovat joutuneet tinkimään aikatauluistaan ja tavoitteistaan, hallitus ja työnantajat eniten. Suomen tilanteeseen nähden on selvää, että tarjottu lääkitys tulee liian myöhään ja on liian mieto. Pelastus voi tulla sitä kautta, että kilpailijamaat tärväävät oman kilpailukykynsä. Siihen ei omia uhrauksia tarvita.

Keskiviikkona 2.3. ollaan kyttäysvaiheessa: hallitus odottaa tarkempia laskelmia neuvottelutuloksen vaikutuksista julkiseen talouteen, SAK hallituksen ratkaisuja veroista ja leikkauksista, EK SAK:n päätöksiä yleisesti ja AKT:n erityisesti. Kansalaiset odottavat kuuta taivaalta tai vaikka mitä. Usko, toivo ja luottamus eivät ole vahvimmillaan.

Työnantajille mahdollinen sopimus tarjoaa työrauhaa ja maltillista palkkakehitystä, josta tosin ei ole pidemmän päälle takeita, mikäli liittojen väliset palkkaneuvottelut 2017 roihahtavat. Työnantajakustannukset laskevat osan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista siirtyessä työntekijöiden vastattaviksi. Sen sijaan paikallisen sopimisen vaikutuksista ei Erkkikään ota selvää, mutta yrittäjien mielestä tulos jäi enemmän kuin vajaaksi.

SAK:n liitot kokoontuvat perjantaina 4.3. käsittelemään neuvottelutulosta, ja SAK:n hallitus päättää kannastaan maanantaina 7.3. Muut keskusjärjestöt ovat tuloksen hyväksyneet, ja mikäli myös SAK sen kuittaa, alkavat liittokohtaiset neuvottelut, joiden tulee olla valmiit toukokuun loppuun mennessä. Tällöin kolmikanta arvioi, onko kattavuus riittävä.

Yhteiskuntasopimuksen syntymisen kannalta ratkaisevaa on SAK:n ja sen liittojen päätökset. SAK saattaa keskusjärjestönä ratkaisun niellä, mutta kaikki jäsenliitot eivät. Rakennusliitossakin on luettu ennustajien raportteja, joiden mukaan rakentamisessa on edessä kohtuullisen hyvät ajat, ja leipomattomalle kakulle löytyy jakajia. Rakennusliitto ei ole reiluun vuosikymmeneen osallistunut eri tavoin hankaliksi kokemiinsa tulopoliittisiin tai keskitettyihin ratkaisuihin.

Jari Syrjälä, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry