Tulevalta hallitukselta odotetaan rakennetun ympäristön ministeriötä

Rakentajat ovat jo vuoden verran sorvanneet omia tavoitteitaan huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen ohjelmaan. Rakentamisen eri toimialojen ja laajemminkin koko kiinteistö- ja rakentamisklusterin yhteisillä tavoitteilla halutaan kohdentaa valtiontalouden niukat resurssit ihmisten ja yritysten kannalta tärkeisiin asioihin.

Kiinteistö- ja rakentamisalalla vallitsee hyvin yksimielinen näkemys, että seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee kirjata rakennetun ympäristön ministeriön perustaminen. Ministeriöön keskitettäisiin maankäytön, rakentamisen, asumisen sekä liikenteen kehittäminen ja ohjaus. Rakentamisen ohjaus ja pitkäjänteinen kehittäminen sekä esimerkiksi lupaprosessien sujuvoittaminen siirtäisi painopisteen osaoptimoinnista kokonaisnäkemykseen.

Kasvukeskuksia rakennettava

Tulevaisuudessa Suomi keskittyy neljän työssäkäyntialueen ympärille. Työvoiman liikkuvuuden kannalta on tärkeää varmistaa kohtuuhintainen asunto- ja tonttitarjonta kasvukeskuksissa. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn turvaaminen puolestaan edellyttää liikenneväyläinfrastruktuurin toimivuutta.

Energiaparannuksiin panostettava

Rakennetun ympäristön päästöjen vähentämisessä painopiste tulee siirtää nykyiseen rakennuskantaan ja aluesuunnitteluun, mikä tarkoittaa energiaparannusten edistämistä korjausrakentamisessa. Selvää on, että nykymuotoisia korjaus- tai käynnistysavustuksia ei ainakaan lähitulevaisuudessa tarjota, joten repusta on kaivettava uusia eväitä. Tässäkin on nähtävä metsä puilta, ja siksi on tärkeää laatia ripeästi kansallinen toimintasuunnitelma rakennusten energiatehokkuutta parantaviksi toimenpiteiksi.

Tukitoimet tulee suunnata muun muassa uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseen. Energiakorjauksiin pitää saada valtion vakuuksia ja korottomia tai matalakorkoisia lainoja. Energiaremonttien houkuttelevuutta lisäävät kiinteistöveron porrastaminen rakennuksen energialuokan perustella, arvonlisäveron alentaminen tai poistaminen energiatehokkuutta parantavien korjausten työkustannusten ja tarvikkeiden osalta sekä riittävien neuvontapalvelujen käytettävissä olo. Valtaosa edellä mainituista toimenpiteistä ei vie rahaa valtion tai kuntien kassoista, jos toki ei tuottojakaan lisää.

Kokonaisnäkemystä kaivataan

Budjetin ulkopuoliseksi korjausrakentamisen toimijaksi kaavaillusta Remontti Oy:stä ei vielä ole päästy yksimielisyyteen, mutta hanke kannattaa käydä perinpohjin läpi ennen tulevia hallitusneuvotteluja.

Ennen hallitusneuvotteluja käydään vaalit. Hallitusohjelman kirjoittavat vaalien voittajat. Toivottavasti tulevalla valtioneuvostolla ja sen rakennetusta ympäristöstä vastuullisella ministerillä on kokonaisnäkemystä ja myös kokemusta vastuualueestaan.

Jari Syrjälä, toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry