VastaMäkinen: Ketjun heikoin lenkki?

Ammatillisen koulutuksen uudistus tuo koulutuksen järjestäjille lisää päätösvaltaa. Tavoitteena on joustavampi ja paremmin työelämän tarpeisiin vastaava koulutus. Koulutuksen järjestäjien tulee siis tehdä yhteistyötä työelämän kanssa. Mutta miten?

Nykyiset toimielimet ja tutkintotoimikunnat tulevat poistumaan. Pian työelämän edustajilla ei ole säännöksiin perustuvaa paikkaa koulutuksen järjestäjän päätöksenteossa. Todellisuudessa tämä voi heikentää työelämän vaikutusmahdollisuuksia. Ainoastaan työpaikalla tehtävä opiskelijan arviointi on määritelty. Sen nähtävästi tekevät yhdessä opettaja ja työelämän edustaja. Koulutuksen järjestäjä päättää kuitenkin siitä, milloin arviointi tehdään työpaikalla.

Uudistukseen sisältyy ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin muuttaminen. Tulokset ja vaikuttavuus muodostavat jatkossa puolet tarjolla olevasta rahoituksesta. Riskinä on, että jotkin koulutuksen järjestäjät tehtailevat tutkintoja optimoidakseen saamansa rahoituksen. Tähän ei työelämää haluta mukaan. Yhteistyö jääkin pahimmillaan vain sanaksi raporteissa. Kukaan ei usko, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi valvoa yhteistyön tosiasiallisuutta.

Uudistus kuitenkin perustuu siihen, että koulutuksen järjestäjä ja paikallinen työelämä tekevät aidosti yhteistyötä. Muotomääräysten puuttuminen pitääkin nähdä vapautena päättää yhteistyön muodoista paikallisesti. Koulutuksen järjestäjien tulee ottaa muutokset tosissaan ja ryhtyä miettimään yhteistyön tekemisen malleja.

Koulutuksen laadun ja sen tuottaman osaamisen on jatkossakin vastattava työelämän tarpeita. Ammatillinen koulutus luo paikallisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja elinvoimaa. Sen ei saa antaa jäädä ketjun heikoimmaksi lenkiksi.

Juha-Ville Mäkinen, erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry