VastaMäkinen: Kevät toi oppisopimuksen

Tänä vuonna kevät toi mukanaan koulutuksen järjestäjien markkinoiman ns. kesäopparin eli opiskelijan loma-ajaksi tehtävän oppisopimuksen. Nähtäväksi jää, mitä syksy vie mennessään. Toivottavasti ei myös niitä oikeita oppisopimuksia.

Jäsenyrityksistä tulleiden kyselyiden määrästä päätellen tämän kevään hitti ammatillisen koulutuksen saralla on oppisopimus. Eikä mikä tahansa oppisopimus, vaan kesäajaksi räätälöity versio. Tai niiden opiskelijoiden loma-ajaksi, jotka ovat itse hakeneet, saaneet ja jo sopineet kesätyöpaikasta. Muita tämä tarjous ei tällä kertaa tunnu koskevan. Kun yleensä oppisopimus rinnastetaan määräaikaiseen työsuhteeseen, nyt lähtökohtana tuntuu olevan jo tehty työsopimus.

Oppisopimus on hyvä, ellei erinomainen opiskelumuoto, kun se toteutetaan kunnolla. Eli kun sen taustalla on tutkinnon perusteisiin pohjautuva opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma ja opiskelijalle osoitettava riittävä tuki sekä ohjaus. Oppisopimuksen liitteenä olevasta osaamisen kehittämissuunnitelmasta pitää käydä ilmi esimerkiksi tavoitteena oleva osaaminen ja saavutetun osaamisen arvioimiseksi tehtävät näytöt. Oppisopimuksesta on löydyttävä ne työtehtävät, joilla tavoiteltu osaaminen saavutetaan sekä vastuulliset työpaikkaohjaaja ja opettaja. Kaikki tämä pitää olla myös aikataulutettu uskottavalla tavalla.

Kesäoppareiden ongelma on, että ne eivät täytä yllä olevia laatuvaatimuksia. Opettajat ovat ansaitulla kesälomalla, eikä opiskelijan tukemista, ohjaamista tai näyttöjen arviointia voida käytännössä järjestää. Osaamisen kehittämissuunnitelmat puuttuvat, tai ne ovat liian ympäripyöreitä käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän oppimisen saati näyttöjen järjestämiseksi.

Kesäopparin hyötyjä hehkutetaan yrityksille ja opiskelijalle. Mutta onko hehkutuksella katetta? Yritykset hyötyvät kesäopparista muutaman satasen suuruisen koulutuskorvauksen verran. Tai hyötyisivät, jos oppisopimuksen eteen ei tarvitsisi tehdä mitään. Yrityksen tarvitsee kuitenkin nimetä ja kouluttaa vastuullinen työpaikkaohjaaja, osallistua näyttöjen järjestämiseen ja arviointiin sekä oppisopimukseen liittyvän paperitöihin useammassakin vaiheessa. Saatava korvaus ei kata edes hallinnollisia tehtäviä. Lisäarvoa ei tule myöskään opiskelijalle. Kesätyö ja hankittu osaaminen voidaan liittää osaksi opintoja koulutuksen järjestäjän muualla hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvän menettelyn pohjalta.

Koulutuksen järjestäjä hyötyy kesäopparista hitusen, jos sen perusteella voi saada opiskelijasta valtionosuuksia myös kesäajalta. Jos kysymys on vain tästä, pitää toivoa, että into laantuu ennen kuin yritykset menossa olevan tuputuksen takia kyllästyvät koko oppisopimukseen. Sillä kun olisi käyttöä taas syksyn tultua. Ihan oikeana koulutusmuotona.

Juha-Ville Mäkinen, erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Blogit 5-2019