VastaMäkinen: Sääntely voi olla hyvääkin

Sääntelyn purku on päivän sana, jota toistellaan innokkaasti. Joskus voisi, vaikka harhaoppisen maineen saisikin, pysähtyä pohtimaan sääntelyn alkuperäistä tarkoitusta. Kyseessähän lienee ollut yhteiskuntarauhan aikaansaaminen. Myöhemmin sääntely muuntui kansalaisyhteiskunnan yleistyessä kansalaisille suojaa antavaksi ja heidän etujaan puolustavaksi. Sitäkös tässä nyt aletaan purkamaan?

Aluksi puhuttiin turhan sääntelyn purkamisesta. Se kuulostaa hyvältä. Pitää vain muistaa, että kaikki ei ole turhaa. Sääntelyäkin tarvitaan, joskus jopa lisää. Se, mikä on turhaa, edellyttää asioiden arviointia. Kansalaisten turvaaminen on edelleen hyvä asia.

LVI-asennusallakin sääntely on puhututtanut viime aikoina. Osa sääntelystä on jäänyt ulkopuolisen silmissä puolitiehen. KVV- ja IV-työnjohtajien kelpoisuusvaatimukset jäivät lakiin ilman asetuksenantovaltuuksia. Ympäristöministeriö ei siis voi antaa tarkentavaa asetusta, vaan asiaa joudutaan nyt miettimään 317 kunnassa, joiden tehtävänä on järjestää paikallinen rakennusvalvonta. Jos jokin on turhaa, niin tämä. Kansalaisten etukaan ei ole näkyvissä, tasavertainen kohtelu jää haaveeksi. Vai uskooko joku, että 317 erikseen valmisteltua päätöstä olisivat saman sisältöisiä?

Myös puuttuva sääntely puhuttaa. LVI-asennusten luvanvaraisuus ei tunnu innostavan päättäjiä. Vesivahingoista aiheutuu kuitenkin niin paljon turhia kustannuksia, ahdistusta ja vaaraa terveydelle, että kansalaisten etu vaatisi sitä. Käytännössä asia olisi helppo ratkaista erillislailla, joka säätäisi vähimmäisvaatimukset KVV-asennuksia suorittaville henkilöille.

Juha-Ville Mäkinen, asiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry