VastaMäkinen: Työelämätoimikunta paljon vartijana

Ammatillisen koulutuksen reformi tuli ja syntyi ”uusi ammatillinen koulutus”, kuten Opetushallitus mielellään julistaa. Uudistuksen yhtenä tavoitteena oli parantaa ammatillisen koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta. Laatua valvomaan asetettiin toimialakohtaisesti joukko valtakunnallisia työelämätoimikuntia.

Mitä työelämätoimikunnat sitten valvovat? Mikä on maan virallinen näkemys siitä, mitä koulutuksen laatu tarkoittaa? Työelämätoimikuntien toimivalta rajoittuu näyttöihin ja niistä saatavan tiedon seurantaan. Onko ammatillisen koulutuksen laatu on yhtä kuin näyttötoiminnan laatu? No ei ihan niinkään, seurantaa tehdään tilastoista löytyvien määrällisten tietojen pohjalta. Kyseessä on hieman kärjistäen numeerinen arviointi, tai ehkä nykykielellä tuloksellisuus. Laadullisesta arvioinnista ei näy jälkeäkään. Nyt virallisen valvojan kuuluu sanoa, että näkyyhän se näyttöjen arvosanoissa.

Tätä taustaa vasten on kiinnostavaa silmäillä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoretta raporttia Talotekniikan perustutkinnon kansallisesta arvioinnista, joka perustuu kolmen vuoden ajalta kattavasti kerättyyn aineistoon. Sen mukaan työpaikoilla on tehty vain 25 % kaikista näytöistä. Vain 23 % tapauksessa arviointiin oli osallistunut työelämän edustaja. Heistäkin arviointiin oli perehdytetty vain alle 25 %. Uusien säännösten mukaan näiden lukujen pitäisi olla lähes 100 % ja poikkeamat huolellisesti perusteltuja. Raportista käy ilmi myös, että 77 % näytöistä on alittanut tutkinnon ammattitaitovaatimukset eli ne ovat olleet liian helppoja.

Jos näyttöjen osalta tilanne pysyy samana nyt reformin tultua, pelkkien näyttöarvosanojen perusteella on aika sinisilmäistä vetää johtopäätöksiä tulevien ammattilaisten todellisesta osaamisesta. Tai vetää johtopäätöksiä näyttöjen tai ammatillisen koulutuksen laadusta. Talotekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia lukiessa on selvää, että niissä edellytettyä laaja-alaista ammattitaitoa ei voi luotettavasti arvioida muuten kuin todellisissa työtilanteissa. Talotekniikan työelämätoimikunnalla on edessään haastava homma. Sen pitää vajavaisen tiedon perusteella luoda kuva toimialan koulutuksen laadusta ja sen perusteella tuottaa arvioivia johtopäätöksiä.

Työelämätoimikunta on kuitenkin ainoa taho, joka voi ottaa kantaa tutkintojen laatuun valtakunnallisesti ja yrittää kääntää sitä paremmaksi. Riskinä on, että siihen nimetyt henkilöt uupuvat ja luovuttavat jo uudistuksen alkumetreillä. Jotta näin ei kävisi, toivon myös koulutuksen järjestäjien ottavat tosissaan reformissa niiden vastuulle säädetyt itsearvioinnin ja toiminnan kehittämisen.

Juha-Ville Mäkinen, erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Blogit 9-2018