Vastuullisuus – sanoja vai tekoja?

Tänä keväänä moni yritys ja organisaatio on joutunut puntaroimaan arvopohjaansa ja toimintansa perusteita. Mitä asioita pidämme tärkeinä, miten ne näkyvät toiminnassamme ja miten niistä viestimme?

Vastuullisuus on ollut pop jo vuosia, mutta sen merkitys on nyt korostunut. Monet asiakassuhteetkin pohjautuvat yhteiseen arvomaailmaan; sidosryhmät vaativat vastuullisuutta yhteistyökumppaneiltaan. Valoisin väylä kohti tulevaa on yrityksillä, joilla vastuulliset arvot ohjaavat arjen tekemistä. Yrityksillä, joilla sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen vastuu näkyvät aidosti liiketoiminnassa. Silloin asiasta kannattaa myös viestiä.

Viestintä tuo vastuullisuuden näkyväksi. Ei pidä viestiä vain siksi, että on pakko, kun kaikki muutkin viestivät. Vastuullisuus on tekoja, ei viestintää. Kun yritys huolehtii henkilöstöstään, asiakkaistaan, taloudestaan, toimitilojensa ja toimintojensa hiilijalanjäljestä ja valitsee sopivat yhteistyökumppanit, se kannattaa myös kertoa ulospäin. Hyvin toteutettu vastuullisuusviestintä vankistaa kilpailukykyä, hinnoittelua, mainetta ja brändiä sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa.

Vastuullisuusviestinnän – kuten kaiken viestinnän – pitää olla aitoa. Epäaitous paistaa läpi, ja somesoppa voi kiehua kuumana. Vastuullisuus ei ole sanoja kotisivuilla, korulauseita vuosikertomuksessa tai yksittäisiä kampanjoita. Viestinnässä pitää olla sisältöä ja syvyyttä, joka kumpuaa aidosta tekemisestä. Mutta sen ei tarvitse olla jäykkää ja muodollista, vastuullisuus on iloinen asia!

Ilmastonmuutos, globaalit joukkoliikkeet ja yhteisöllisyys korostavat vastuullista yritystoimintaa yhä vahvemmin. Yrityksellä on nyt sauma ottaa keulapaikka, osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kertoa kuinka se on tekemässä osaltaan alastamme parempaa. Millaisia vastuullisia ratkaisuja teillä tehdään arjessa?

Pipsa Hiltunen, viestintäpäällikkö
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

LVI-TU Blogit 8–2020