Viimeiset kymmenen ja seuraavat sata vuotta: Osa 1 2012–2015

LVI-TU100: Viimeiset kymmenen ja seuraavat sata vuotta

Fil. kand. Lauri Seppäsen kirjoittama liiton 90-vuotishistoriikki kuvaa LVI-Teknis­ten Urakoitsijoiden ja sen edeltäjäliittojen toimintaa kantayhdistyksestä, Suomen Putkijohtotyönantajainliitosta aina LVI-Teknisten Urakoitsijoiden ensimmäiseen kymmenvuotiskauteen. Tähän artikkeliin on koottu kiintopisteitä 90-vuotisjuhlia seuranneilta vuosilta toimitustyön valmistumiseen saakka sekä näkemyksiä seuraavilta sadalta vuodelta.

2012: Juhlavuodesta tuli rakentajille kohtuullinen

Odotettua paremman loppuvuoden johdosta rakentamisen vuosi kokonai­suudessaan oli ennakoitua parempi. Tosin valtion tukeman asuntotuotan­non aloitukset jäivät alhaiselle tasolle viime vuonna.

Talonrakentamisen uudistuotannon volyymi laski vuonna 2012 arviolta noin 8,5 prosenttia ja vaikka korjaaminen lisääntyi, talonrakentamisen kokonais­määrä supistui noin 3 prosenttia. Heti vuodenvaihteessa uudisrakentamisen tila kääntyi kehnohkoksi, mutta korjaus­rakentaminen jatkoi tasaista kasvuaan. Putkiremonttien lisäksi alaa työllistivät lämmitystapamuutokset ja energiate­hokkuutta parantavat toimenpiteet.

Liiton historiikki ”Pitkä putki” jul­kistettiin 90-vuotisjuhlassa Helsingissä Kalastajatorpalla 12.10. Historiikista tehtiin video, joka sai ensiesityksensä juhlassa. Juhlaan osallistui runsaat 260 kutsuvierasta ja jäsentä, mukana olivat myös pohjoismaisten veljesjärjestöjen edustajat.

Juhlapostimerkin suunnitteli Jarkko Narvanne.

Juhlavuoden kunniaksi liitto lahjoitti 10 000 euroa Unicefin Schools for Asia -ohjelmaan vesi- ja saniteettihuollon jär­jestämiseksi kouluihin. Liiton jäsenet ja yhteistyökumppanit osallistuivat hank­keeseen, ja lahjoituksen kokonaismää­räksi tuli yli 17 000 euroa.

Liiton toiminnan painopisteet vuonna 2012 olivat energiatehokkuus ja uusien säännöksien läpivieminen jäsenistöön, strategian 2012–2015 toimeenpanon käynnistäminen sekä osaamisen varmis­taminen. Muita keskeisiä asioita olivat liiton 90-vuotisjuhlat, LVI-asennuksen imago sekä asennusten luvanvaraisuus.

LVI-TU käynnisti LVI-asennuksen ja lii­ton strategioiden toimeenpanon välittö­mästi niiden valmistuttua vuoden 2011 lopulla. Asiantuntijoista ja yritysedus­tajista muodostettiin kehittämisryhmiä, joiden tehtävänä on laatia LVI-asennus­yritysten käyttöön konkreettisia toimen­pidemalleja strategisista päämääristä valittujen painopisteiden toteuttamisek­si. Vuonna 2012 valmistui viisi raporttia, jotka lähetettiin jäsenille. Niiden hyödyntämistä tuettiin porrastetulla viestinnällä ja ajankohtaistapahtumilla. Raporteista suosituin oli ”Asennustyön sujuvuus ja työajan käyttö”.

Työmarkkinoilla toimihenkilöille sol­mittiin raamisopimuksen pohjalta jo vuo­den 2011 marraskuussa työehtosopimus ajalle 1.5.2012–31.5.2014. Asentajille ja teknisille eristäjille saatiin ennen vanhan sopimuskauden umpeutumista työehto­sopimus ajalle 1.3.2012–28.2.2014.

LVI-TU100: Viimeiset kymmenen ja seuraavat sata vuotta2013: Sukellus syvälle ja pitkään

Vuosi 2013 ei ollut rakentajille suopea. Heikko suhdanne jatkui, ja uudisraken­taminen vajosi ennätysalhaiselle tasol­le. Asuntojen korjausrakentaminen pysyi kohtuullisena, vaikka talouskasvun pysähtyminen ja tukien osittainen loppu­minen hidastivatkin luontaisen korjaus­tarpeen täyttymistä.

Ammattityövoiman saatavuus para­ni jonkin verran LVI-alalla, mutta toimi­henkilöpulan ennakoitiin jatkuvan pitkäl­le tulevaisuuteen runsaasta eläkkeelle siirtymisestä ja koulutusjärjestelmästä johtuen.

Valtiovallan toimenpiteet antoivat myönteisiä signaaleja alalle. Lisäbudje­tissa myönnettiin 15 miljoonaa käynnis­tysavustuksia asuntojen perusparanta­miseen vuodelle 2013 ja 100 miljoonaa vuoden 2014 talousarviossa. Näillä käynnistettiin runsaan miljardin korjaus­hankkeet, joista kokemuksen mukaan merkittävä osa kohdistui taloteknisiin peruskorjauksiin. Lisäksi kotitalousvä­hennystä päätettiin korottaa vuoden 2014 alusta.

Syksyllä solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen työmarkkina­ratkaisun toivottiin johtavan hitaam­paan työvoimakustannusten kasvuun kuin mihin aiempina vuosina jouduttiin sopeutumaan. Rakennusala ei ollut rat­kaisussa mukana kuin toimihenkilöiden osalta, sillä työntekijöiden Rakennusliitto ilmoitti jo ennen tunnustelujen käynnisty­mistä jäävänsä sopimuksen ulkopuolelle.

LVI-TU toteutti uuden konseptin mukaiset LVI-Päivät yhdessä teollisuuden ja tukkujen kanssa Tampereella lokakuus­sa. Palautteen mukaan päivät onnistuivat erinomaisesti niin ohjelman kuin näytte­lyn ja muiden puitteiden osalta.

2014: Kolmas kehno vuosi

Vuonna 2014 LVI-asennus sinnitteli kol­matta peräkkäistä vuotta supistuvan uudisrakentamisen, kiristyvän kilpailun ja heikkenevän kannattavuuden kurimuk­sessa. Rakentaminen väheni noin 3 pro­senttia 25,5 miljoonaan kuutiometriin ja vuoden aikana aloitettiin 24 500 asun­non rakentaminen. Taloudellinen epävar­muus piti kuluttajien ostohalut alhaisina, sen sijaan matala korkotaso houkutteli sijoittajia hakemaan vaihtoehtoisia tuot­toja asunnoista.

Suhdannekyselyjen mukaan urakoit­sijoiden tilanne uudisrakentamisessa oli kehno. Valoa talotekniikkaan ja LVI-asen­nuksiin toivat korjausrakentamisen tasai­nen 2,5 prosentin kasvu sekä ylläpito­palvelut, joiden hintataso kuitenkin lähti heikkenemään vuoden aikana. Syinä oli­vat muun muassa uusien yritysten tulo markkinoille sekä se, että isot tilaajat pyrkivät niputtamaan LVI- ja S-tarjous­pyynnöt yhteen ja sisällyttämään mat­kakustannukset sekä matka-ajat tuntive­loitushintaan.

Kuparin ja öljyn maailmanmarkkina­hinnat laskivat lähes puoleen kesästä alkaen. Raaka-ainehintojen putoami­nen ei juurikaan näkynyt tuotehinnoissa. Matalista palkankorotuksista huolimatta kustannukset olivat nousu-uralla, mutta kiinteähintaiset urakat eivät joustaneet taloudellisesti.

LVI-TU sekä sähkö- ja teleurakoitsijoi­ta edustava STUL kartoittivat YSE-ehto­jen ongelmakohtia ja sopimuspoikkea­mia sekä hakivat ratkaisuja ilmenneisiin ongelmakohtiin. Liitot tapasivat sekä näi­den asioiden että uusien allianssitoteu­tusmuotojen johdosta tilaajien ja pääurakoitsijoiden edustajia, ja tapaami­sissa sovittiin jatkotoimenpiteistä. Liit­tojen yhteistyön tiivistäminen todettiin tarpeelliseksi jatkossakin, sillä talotek­niikkaratkaisut integroituvat yhä enem­män ja yhä useammat LVI-urakoitsijat ovat ottaneet sähkön palveluvalikoi­maansa.

Liiton strategiaan sisältyvä asentajien työehtosopimuksen kokonaisuudistus käynnistettiin vuoden 2012 työehto­neuvottelujen jälkeen, jolloin LVI-TU ja Rakennusliitto perustivat asiaa käsittele­vän työryhmän. Tarkoituksena oli uudis­taa asentajien ja eristäjien työehtosopi­mus siten, että se mahdollistaa järkevän työnteon yritysten ja niiden asiakkaiden eri tilanteisiin. Tavoitteena oli työehto­sopimus, joka sisältää alan hyvät käytän­nöt ja tehokkaat toimintamallit.

Työ valmistui sovittaessa 2014–2016 työehtosopimuksesta. Uudistusneuvot­teluissa käytiin läpi työehtosopimuksen tekstit, palkkamääräykset ja urakkahin­noittelut. Valitettavasti työnantajien toi­vomaa kokonaisuudistusta ei syntynyt, vaan tuloksena oli lähinnä jäsentelyn ja tekstien selkeytykset.

2015: Lievää elpymistä

Rakentamisen neljä vuotta jatkunut alavire näytti kääntyneen vuoden 2015 lopulla lievään optimismiin. Vuosi oli LVI-urakoinnille olosuhteisiin nähden tyydyttävä, hintatasoltaan kuitenkin keh­no. Talotekniikka ei vielä ehtinyt hyötyä loppuvuonna tapahtuneesta uudistuo­tannon lievästä elpymisestä.

Talotekniikka oli teknisesti yhdenty­mässä nopeasti, mutta edunvalvonta jakaantui LVI- ja S-aloja edustaviin liit­toihin, mistä syystä talotekniikka ei haja­naisena saanut sille rakentamisen ken­tässä volyymillisesti ja lopputuloksen kannalta kuuluvaa painoarvoa. LVI-TU:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n 2012 aloittamaa yhteistyötä teknisen ura­koinnin edunvalvonnan parantamiseksi laajennettiin kutsumalla Sähkötekniset työnantajat STTA mukaan. Konkreettisia toimenpiteitä tehtiin uusien yhteistyö- ja sopimusmallien kanssa sekä koulutukses­sa ja viestinnässä.

Talotekniikan ja LVI-asennusten toi­mintaympäristö oli muuttunut ja muut­tumassa tulevaisuudessa merkittävästi. Talotekniikkaan oli tulossa uusia mahdol­lisuuksia runsain mitoin, muun muassa muuttoliike ja asumistarpeiden muuttu­minen, ympäristö- ja energiatehokkuus, uusiutuva energia, lähes nollaenergia­rakentaminen sekä automaatio ja digi­talisaatio.

Tätä muutosta kuvataan ja ennakoi­daan LVI-asennuksen toimialastrategias­sa 2016–2018 ”Kituuttavasta kilpailusta kunnon kasvuun”, joka oli yksi toimin­tavuoden merkittävimmistä ponnistuk­sista. Strategia julkistettiin LVI-Päivillä marraskuussa.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopi­vat 15.6.2015 työllisyys- ja kasvusopi­muksen toisen jakson palkankorotuk­sista, minkä mukaisesti sovittiin myös talotekniikka-alan toimihenkilöiden pal­kat. Työntekijöiden työehtosopimusta jatkettiin vuodella ja palkat tarkistettiin yleisen linjan mukaisesti.

Lue jutun osa 2 – 2016-2019

Kuva: Tiia Javanainen, Purotie Design

Lähteet:
Hagner Börje: Kun isoisä Fläktiltä pajatuhottimen osti. Tampere 2016.
Heinonen Sirkka & Ratvio Rami(toim.): Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa. VTT:n tutkimusraportti. Espoo 2007.
Juuti Petri S., Katko Tapio S. ja Rajala Riikka P.: Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017. Tampere 2017.
Paiho Satu ym.: Talotekniikan kehityslinjat. VTT tiedotteita 2379. Espoo 2007.
Pölönen Perttu: Tulevaisuuden identiteetit. Keuruu 2020.
Rouvinen Petri, Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Seuraavat sata vuotta. Helsinki 2007.