Viimeiset kymmenen ja seuraavat sata vuotta: Osa 2 2016–2019

Vuosi 2016 jäi historiaan poikkeuksel­lisena vuotena. Harva uskoi Britannian eroon EU:sta tai Donald Trumpin valin­taan USA:n presidentiksi, puhumatta­kaan niiden positiivisista vaikutuksista osakemarkkinoihin ja kansainväliseen talouteen.

2016: Työmarkkinayllätys

Rakentamisen kannalta toimintavuo­den suurin yllätys syntyi työmarkkinoilla. Rakennusliiton ilmoitettua keväällä, että se ei lähde neuvottelemaan kilpailu-kykysopimuksesta, työnantajat valmis­tautuivat normaaliaikataulun mukaiseen neuvottelukierrokseen vuoden 2017 alkupuolella. Parhaaseen rapuaikaan Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliit­to ilmoittivat, että ne ovat neuvotelleet ratkaisun, jolla työntekijöiden työehto­sopimuksia jatketaan helmikuun 2018 loppuun.

Talotekniset modernisoinnit pitivät LVI-asennuksen volyymiä yllä vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Uudistuotan­non vauhdittuminen alkoi näkyä kesällä ensin lisääntyneinä tarjouspyyntöinä ja syksyllä tilauksina. Talotekniikassa korja­usrakentamisen tilanne pysyi koko vuo­den kuitenkin uudisrakennusta parem­pana. Yritysten täystyöllistävä tilauskanta oli hieman pitkän ajan keskiarvoa alhai­sempi. Työllisyystilanne oli keskimäärin hyvä, mutta alueelliset erot huomattavia.

Vuoden aikana liittoa ja sen toimintaa sekä taloteknistä edunvalvontaa vietiin monin tavoin ja toimenpitein kohti stra­tegisia päämääriä. Vuoden painopis­teet olivat taloteknisen urakoinnin ase­man parantaminen, energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut sekä jäsenyh­teistyö. Toiminnalle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Luottamusmieshallin­nossa ja liiton toimistossa oli vahva pitkä­jänteisen tekemisen meininki. Taloudel­linen tulos oli aiempien vuosien tapaan selvästi budjetoitua parempi.

2017: Vilkas asuntorakentamisen vuosi

2017 oli hyvä vuosi erityisesti talonra­kentajille ja toimeliaisuudessa kohtuulli­nen myös talonrakentamiseen sidoksissa oleville erikoisurakoitsijoille. Asuntojen rakentaminen ylitti määrällisesti rohke­atkin ennusteet, ja toimitilarakentami­nenkin oli vilkasta pääkaupunkiseudulla ja eräissä muissa kaupungeissa. Korjaus­rakentaminen jatkoi vakiintuneella parin prosentin kasvuvauhdilla, vaikka tarvet­ta voimakkaampaankin lisäykseen olisi ollut.

Vilkas uudisrakentaminen vähensi korjausrakentamisen ja huollon osuutta jäsenyritysten liikevaihdossa. Seuraukse­na kunnossapidosta laistaminen kerryt­ti suurempaa korjaustarvetta. LVI-asen­nusliikkeiden liikevaihdot eivät vuoden lopulla kasvaneet niin paljon kuin vielä keväällä ja kesällä odotettiin. Vaikka kan­nattavuus parani lievästi, rakentamisen huippu jäi LVI-urakoitsijoille taloudelli­sesti vain tyydyttäväksi.

Vuoden lopulla alkoi näkyä merkke­jä rakentamisen tahdin hidastumisesta. Aloitetut ja käynnissä olleet kohteet toi­vat LVI-urakoitsijoille töitä vielä pitkälle vuoteen 2019.

LVI-asennuksen strategia ohjaa vuo­sittain tehtäviä toimintasuunnitelmia ja strategian toteutumista arvioidaan toi­mintakertomuksen valmistelun ja käsitte­lyn yhteydessä. Työn vaikuttavuutta mita­taan jäsenkunnalle tehtävillä kyselyillä. Strategiakauden 2016–2018 toimialan menestyksen kannalta keskeiset kuusi keihäänkärkeä oli aikataulutettu strate­giakaudelle. Selkeästi haasteellisimmaksi toiminta-alueeksi todettiin digitalisaatio, jonka vaikutusten konkretisoiminen oli vaikeaa sekä puhujille ja kirjoittajille että vastaanottajille.

Jäsenyrityksiä rohkaistiin perehty­mään digitalisaatioon ja sen vaikutuk­siin omaan toimintaan aihetta käsittele­villä lehtiartikkeleilla ja blogikirjoituksilla. Jäsenten näkemysten laajentamiseksi suunniteltiin talotekniikka-alan opetus­ta järjestävien ammattikorkeakoulujen kanssa ns. TATEhack, jossa monialaiset opiskelijaryhmät ideoivat niitä LVI-asen­nuksen ja liiketoiminnan vaiheita, joita digitalisaation avulla voidaan tehostaa.

2018: Rakentamisen suhdannehuippu

Vuonna 2018 saavutettiin rakentamisen suhdannehuippu, vaikka talotekniikassa se oli vasta edessä. Rakennuslupien mää­rä alkoi laskea kesän jälkeen, jopa niin voimakkaasti, että media julisti raken­tamisen romahtamista. Arvioissa unoh­tui, että lupamäärien muutokset vaikut­tavat pitkällä, jopa vuosien jänteellä, ja varmasti yrityksillä oli käynnistämätöntä lupavarantoakin. Suurempi virhe oli se, että lähtöasemana pidetään tasoa, joka oli noin 50 prosenttia pitkän aikajänteen yläpuolella. Pudotuksessa oli kyse volyy­min laskeutumisesta lähemmäs tarpeen mukaista tasoa.

Gryndirakentamisen vauhtihuumas­sa unohdettiin, että korjausrakentami­nen on noin puolet talonrakentamisen arvosta, asuinrakennusten korjaaminen on jopa merkittävästi uudistuotantoa suurempaa. Kiivaan uudisrakentamisen myötä ylläpito oli jäänyt taka-alalle, mikä yhdessä tekemättä jääneiden korjausten kanssa kasvatti muutenkin suurta korja­usvajetta. Paikoin oltiin tilanteessa, että vielä muutama vuosi sitten saneeraus­kelpoista kohdetta ei enää kannattanut korjata.

LVI-urakoitsijoilla oli syksyllä mit­taushistorian pisin tilauskanta. Työn alla ja tilauskannassa on paljon hankkeita, joilla mennään pitkälle vuoteen 2019, vaikka yhtään uutta kohdetta ei käyn­nistyisi. Korjausrakentamisen näkymät ovat myönteiset. Hyvinkin mahdollista on, että talotekniikassa ei suhdannehuip­pua ole vielä ohitettu.

Liiton toiminnan tavoitteet 2018 olivat

• kustannusvaikutuksiltaan maltilliset tes-ratkaisut työrauhan säilyessä
• taloteknisen yhteistyön syventäminen ja talotekniikkaurakoinnin aseman vahvistaminen
• talotekniikka-alan vahvistaminen yri­tysten ja oppilaitosten yhteistyönä
• painopisteitä tukeva vahva vaikutta­minen ja viestintä.

Yhteenvetona voidaan todeta tulos­ten syntyneen suunnitellusti. On kui­tenkin todettava, että työnantajia tyy­dyttävän tes-ratkaisun aikaansaaminen edellytti työsulku-uhan käyttöä.

Toimintavuosi oli myös LVI-asennuk­sen toimialastrategian ja liiton strate­gian 2016–2018 viimeinen toimeenpa­novuosi. Seuraavien kolmen vuoden strategian valmistelu keskeytettiin, kun sähköurakoitsijat esittivät yhteisen strategian tekemistä. Työ käynnistettiin ripeästi.

2019: Strategioiden ja vaihdosten vuosi

2019 oli uudistettujen ja uusien stra­tegioiden käyttöönottovuosi. Vuoden alussa hyväksyttiin sijoitusstrategia ja työehtosopimusstrategia. Edellinen oli päivitys vuodelta 2016, mutta työmark­kinapolitiikan vuodelta 2004 toimitus­johtaja kirjoitti kokonaan uusiksi.

Ympäristöministeriö käynnisti yhdes­sä Motivan, VTT:n ja Tampereen ammat­tikorkeakoulun kanssa uuden pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimi­sen. Strategian laatiminen oli osa vuon­na 2018 voimaan tullutta uudistettua EU:n rakennusten energiatehokkuusdi­rektiiviä. Sen mukaan jäsenmaiden tuli laatia pitkän aikavälin peruskorjausstra­tegia rakennuskannan muuttamiseksi erittäin energiatehokkaaksi ja vähähii­liseksi vuoteen 2050 mennessä.

Työpajoihin LVI-TU:sta osallistuivat toi­mitusjohtaja Jari Syrjälä ja toimialapääl­likkö Arvo Ylönen.

Eduskuntavaalit olivat edessä, ja koska LVI-TU:n mielestä korjausrakentaminen oli edennyt nihkeästi ja alipainotettuna Rakennusteollisuus RT:n tavoitteissa, hal­litus hyväksyi Syrjälän laatiman tausta-muistion energiatehokkaan korjaus­rakentamisen tavoitteiksi seuraavalle hallituskaudelle. Muistio jaettiin asiaan liittyville sidosryhmille.

Tärkein strateginen hanke oli kuiten­kin yhdessä Sähkö- ja teleurakoitsijaliit­to STUL:n kanssa punnerrettu Talotek­niikka-asennuksen strategia. Se esiteltiin lokakuussa LVI-Päivillä ja Sähköurakoit­sijapäivillä marraskuussa Hämeenlinnas­sa. Vastuu toimeenpanosta ositettiin liit­tojen uusille toimitusjohtajille, LVI-TU:n Mika Hokkaselle ja STUL:n Kai Puustisel­le, mutta ensimmäisen version toimeen­panosuunnitelmaksi vuosille 2020–2021 laativat aiemmat toimitusjohtajat Syrjälä ja Kyllönen.

Liiton silloinen puheenjohtaja Ville Hälinen pohti kesällä 2016 oman kau­tensa pituutta ja tiedusteli johtokunnan kesäkokouksessa toimitusjohtajan suun­nitelmia eläkkeelle siirtymisestä. Toimin­nan häiriöttömän jatkuvuuden vuoksi ei ole suotavaa toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymisen ja puheenjohtajan vaihdok­sen sattuminen samoihin aikoihin, joten asia päätettiin siirtää jatkovalmisteluun. Suunnitelman työstämiseen osallistuivat puheenjohtaja Hälinen, varapuheenjoh­taja Pesu ja toimitusjohtaja Syrjälä. Suun­nitelman mukaan Hälinen jatkaa vuoden 2018 syyskokoukseen ja Syrjälä jää eläk­keelle vuoden 2019 lopussa.

Toimitusjohtajan rekrytointia varten perustettiin työryhmä, johon kuuluivat puheenjohtaja Heikki Pesu, varapuheen­johtaja Mika Nikula ja aiempi puheen­johtaja Ville Hälinen. Konsultiksi valittiin Ares Partners, ja rekrytointi toteutettiin avoimen haun ja suorahaun yhdistelmä­nä. Runsaslukuisesta sopivien ehdokkai­den joukosta toimitusjohtajaksi valittiin oik. kand., varatuomari Mika Hokkanen.

Tutustu jutun 1 osaan: vuodet 2012-2015

Kuva Tiia Javanainen, Purotie Design

Lähteet:
Hagner Börje: Kun isoisä Fläktiltä pajatuhottimen osti. Tampere 2016.
Heinonen Sirkka & Ratvio Rami(toim.): Asumisen tulevaisuutta ennakoimassa. VTT:n tutkimusraportti. Espoo 2007.
Juuti Petri S., Katko Tapio S. ja Rajala Riikka P.: Sata vuotta vesihuoltoa Suomessa 1917–2017. Tampere 2017.
Paiho Satu ym.: Talotekniikan kehityslinjat. VTT tiedotteita 2379. Espoo 2007.
Pölönen Perttu: Tulevaisuuden identiteetit. Keuruu 2020.
Rouvinen Petri, Vartia Pentti, Ylä-Anttila Pekka: Seuraavat sata vuotta. Helsinki 2007.