Korjausrakentamisen kiihdyttäminen kehysriihen asialistalle
- Blogi
Talotekniikkaliiton suhdannekatsaus antaa huolestuttavan kuvan toimialan näkymistä. Alueelliset erot sekä yritysten kokoluokkiin liittyvä eriytyminen ovat voimistuneet, ja alan polarisaatio kasvaa. Suurten ja valtakunnallisten toimijoiden näkymät ovat selvästi pieniä yrityksiä paremmat. Puhtaan siirtymän hankkeet tukevat ennen kaikkea isoja toimijoita, mutta muutoin talotekniikan suhdannetilanne heijastaa rakentamisen pitkittynyttä taantumaa.
Suomen rakennuskanta ikääntyy, korjausvelka kasvaa ja energiatehokkuusvaatimukset tiukentuvat. Samalla uudisrakentaminen on historiallisen matalalla tasolla, eikä nopeaa käännettä ole näköpiirissä. Tässä tilanteessa korjausrakentamisen käynnistäminen ei ole vaihtoehto – se on välttämättömyys.
Taloyhtiöissä korjauspäätöksiä lykätään epävarman taloustilanteen ja rahoituksen kiristymisen vuoksi. Viivytykset tulevat kuitenkin kalliiksi: tekniset järjestelmät vanhenevat, energiankulutus pysyy korkeana ja asumisen terveellisyys sekä käytettävyys heikkenevät. Samalla mahdollisuus hallittuihin ja kustannustehokkaisiin remontteihin kaventuu.
Talotekniikkaratkaisuilla on keskeinen rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa, sisäilman laadussa ja asumismukavuudessa. Oikea-aikaiset investoinnit pienentävät pitkän aikavälin kustannuksia ja nostavat kiinteistöjen arvoa. Ne ovat myös konkreettinen keino vastata EU:n energiatehokkuustavoitteisiin tavalla, joka hyödyttää suoraan kotitalouksia.
Rakennusteollisuus RT ennakoi suhdannekatsauksessaan, että asuntotuotannossa aloitusmäärät laskevat tänä vuonna edelleen ja jäävät ensi vuonna lähes ennalleen historiallisen matalalle tasolle. Korjausrakentamisen osalta rahoituksen saannin kiristyminen, alueellinen polarisoituminen ja epävarmuus tilakäytöstä pitävät toipumisen edelleen tahmeana. Näkymä ennustejaksolle on vaisu.
Kevään kehysriihissä hallituksella on erinomainen mahdollisuus tehdä päätöksiä, joilla tilaajien ja kuluttajien luottamusta voidaan vahvistaa. Määräaikaiset ja selkeästi kohdennetut kannustimet – kuten korjausrakentamiseen suunnatut investointiavustukset sekä kotitalousvähennyksen kehittäminen ja tason nostaminen – madaltavat esimerkiksi taloyhtiöiden kynnystä käynnistää hankkeita. Samalla päätökset tukisivat pieniä ja keskisuuria talotekniikka-alan yrityksiä, jotka työllistävät laajasti eri puolilla Suomea.
Korjausrakentaminen luo työtä, palauttaa verotuloja yhteiskunnalle, parantaa asumisen laatua ja vähentää energiankulutusta. Juuri nyt alalla on osaavaa työvoimaa hyvin saatavilla – tilaisuus, jota ei kannata menettää. Korjausrakentamisen viivästyttäminen ei poista tarvetta, se vain kasvattaa kustannuksia. Päätökset, joita tehdään tänään, määrittävät asumisen laadun vuosikymmeniksi eteenpäin.