Asuntorakentamisen heikkoa suhdannetilannetta käsiteltiin 30.1.2024 pääministeri Petteri Orpon koolle kutsumassa pyöreän pöydän keskustelussa, johon osallistui rakennus- ja finanssialojen toimijoita. Tilannekuva on eri tahojen kesken laajasti jaettu.

Vapaarahoitteisten uusien asuntojen aloitusmäärät virkoavat näillä näkymin aikaisintaan ensi vuonna. Hankkeiden pitkien toteutusaikojan vuoksi nousu näkyy asuntojen tarjonnassa vasta vuoden 2027 puolella.

Sukelluksen seurauksena on rakennusalan tuotanto- ja osaamiskapasiteetin pitkävaikutteinen heikkeneminen sekä asuntopula suurimmissa kasvukeskuksissa. Rajallinen tarjonta puolestaan nostaa asumiskustannuksia ja syö talouskasvun eväitä.

Asuntorakentamisen suurimpina esteinä ovat nopeasti kohonneet korot ja kysynnän riittämättömyys sekä rahoitusongelmat kiristyneen luottopolitiikan myötä. Rakennusyhtiöiden liikkumatilaa kaventavat myös pitkään jatkunut rakennuskustannusten nousu ja myynnissä olevien valmistuneiden uusien asuntojen suuri varanto.

• Finanssikriisissä korot ja kustannukset sopeutuivat. Nyt ne eivät jousta, ja kotimaisten asuntomarkkinoiden erityispiirteet vaikeuttavat muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumista. Suomen edun mukaista on kuitenkin huolehtia asuntorakentamisen rahoituksesta ja asuntojen tarjonnasta tällaisessakin poikkeustilanteessa, Aleksi Randell toteaa.
• Hallituksen syksyn budjettiriihessä tekemät linjaukset rakentamisen elpymiseksi olivat oikeansuuntaisia, mutta riittämättömiä. Valtioneuvoston päätösten pohjana ollut ennuste oli todellisuutta positiivisempi, vaikka viestimme jo silloin rakentamisen suhdannekriisin voimakkuudesta. Nyt valtiolta tarvitaan uusia, nopeita toimia, kun tilanteen vakavuus on kiistaton.

RT esittää toimenpiteitä rakentamisen edellytysten vahvistamiseksi

Koska markkinaehtoisia ratkaisuja on juuri nyt vähän, valtion pitää reagoida nopeasti ja tehokkaasti. Rakennusteollisuus RT on ehdottanut rakentamisen vauhdittamiskeinoiksi muun muassa valtion tukeman Ara-asuntotuotannon lisäämistä ja vapaarahoitteisen asuntorakentamisen rahoituksen turvaamista.

Ara-tuotannon korkotukivaltuutta tulisi tänä vuonna vastasyklisesti kasvattaa 1,5 miljardista eurosta 2 miljardiin euroon sen riittävyyden takaamiseksi. Lisäksi korkotukimallien ehtoja tulisi edelleen parantaa ja jatkaa asumisoikeusasunnoille myönnettävää korkotukea.

Vapaarahoitteisen asuntotuotannon rahoituksen saatavuuden edistämiseksi ja tarvittavan tuotannon käynnistymisen varmistamiseksi tulisi ottaa käyttöön valtion määräaikainen täytetakausmalli.

Ensiasunnon ostajien asemaa pitäisi edelleen vahvistaa erillisellä korkotuella ja valtion täytetakauksella.

Rahoitusmarkkinasääntelystä on tarpeen käynnistää hallitusohjelmassakin linjattu kokonaisarviointi, jossa tulee tarkastella asuntorakentamisen rahoituksen toimivuutta muuttuneessa tilanteessa.

Korjausrakentaminen on vähentynyt uudisrakentamisen rinnalla samoista syistä, eli korko- ja kustannusnousun sekä rahoituksen vaikeutumisen vuoksi. Asuinyhteisöjen korjausrakentamista tulisi tukea määräaikaisella kymmenen prosentin avustuksella.

• Korjausrakentamisen kyykkäys kasvattaa entisestään rakennustemme korjausvajetta samaan aikaan, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivi tulee asettamaan tiukkenevia vaatimuksia energiatehokkuuden parantamiselle, Aleksi Randell sanoo.

Randellin mukaan toimien valmistelulla on kiire, jotta ne saadaan käyttöön ja vaikuttamaan mahdollisimman pian kuluvan vuoden aikana.

Katso myös

Valtioneuvoston tiedote 30.1.2024.

RT:n esitys tilaisuudessa ja ehdotukset valtioneuvostolle.

Kuva, lähde ja lisätietoja: Rakennusteollisuus RT