Rakennusala ei toivu odottamalla
- Blogi
Syksyn suhdannetiedustelut sekä rakennus- että LVI-alalla herättävät ansaitusti huolta. Uudisrakentamisen ja erityisesti korjausrakentamisen kasvu eivät ole käynnistyneet odotetulla tavalla. Talotekniikka-alan suhdannekyselykin kertoo karua kieltä alan pirstaloituneesta markkinatilanteesta. Uudistuotannon lasku jatkuu, mutta odotukset ovat hieman parantuneet keväästä. Korjausrakentamisen kasvumahdollisuuksia heikentävät hallituksen sivuun jättämät tukitoimet, joilla suhdanneherkkää alaa on mahdollista tukea.
Valtiovarainministeriö arvioi syksyn talousarvioesityksessään, että jo tänä vuonna asuntorakentamisen odotetaan kääntyvän lievään kasvuun. Valtiovarainministeriön arvion mukaan selvempää toipumista odotetaan seuraavina vuosina. Talotekniikkaliiton ja Rakennusteollisuus RT:n suhdannetiedustelujen tulokset eivät tue valtiovarainministeriön optimistista arviota.
RT:n syksyn suhdannekatsauksen mukaan tänä vuonna rakennusalan kasvu jää 0,8 prosenttiin ja ensi vuonna kasvun ennakoidaan jäävän 3,5 prosentin tuntumaan. Jälkisyklisyyden takia voimakkaampaa rakennusalan toipumista voi odottaa aikaisintaan vuonna 2027. Tämä arvio poikkeaa merkittävästi valtiovarainministeriön ennusteesta. Asuntoaloitusten kokonaismäärän arvioidaan jäävän tänä vuonna kahden edellisvuoden tavoin hyvin matalalle tasolle eli alle 18 000 asuntoon. Ensi vuonna aloitusten määräksi ennustetaan 20 000 asuntoa.
Rakennusalan kasvun turvaamiseksi on hallituksen budjettiriiheen esitetty muun muassa määräaikaista 10 prosentin investointiavustusta, joka kannustaisi taloyhtiöitä, kuntia ja muita kiinteistönomistajia käynnistämään jo suunniteltuja korjaushankkeita. Avustus käynnistäisi investointeja, lisäisi tarjolla olevaa työtä ja lopulta palauttaisi valtiolle euroja veroina ja veroluonteisina maksuina. Avustus hillitsisi korjausvelan kasvua, vauhdittaisi energiatehokkuutta ja tukisi erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joille korjausrakentaminen on keskeinen toimialue. Korjausrakentamisen tilannetta ja hankepäätösten tekemistä on mahdollista helpottaa myös taloyhtiöihin laajennettavalla kotitalousvähennyksellä.
Korjausrakentamisen kasvu vaatii valtion tukitoimien lisäksi päätöksentekokykyä taloyhtiöiltä. Asuntokorjauksia hidastaa monien taloyhtiöiden vaikeus saada lainaa, erityisesti hiljaisten markkinoiden alueilla. Siksi taloyhtiöiden suunnitelmallisuus ja oikea-aikainen päätöksenteko ovat tärkeämpiä kuin koskaan. Nyt on oikea hetki korjausrakentamiselle, sillä työvoimaa on vielä saatavilla. Kun suhdanteet kirkastuvat, syntyy remonttiruuhka ja osaajien löytäminen vaikeutuu entisestään.
Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve on noin kahdeksan miljardia euroa. Kiinteistönomistajille ja asunto-osakeyhtiöille on luotava kannusteita toteuttaa korjausrakentamista, jotta korjausvelkaa voidaan kuroa umpeen ja samalla kehittää erityisesti asuinrakennusten energiatehokkuutta. On tärkeää, että päätöksenteko ohjaa voimavarat ja resurssit suuntaan, jossa kasvu ja investoinnit saadaan liikkeelle.
Talouden nollakasvu ja kuluttajien heikkona pysynyt luottamus ovat ehkäisseet rakentamisessa pitkään odotettua elpymistä. Odottamalla ei valitettavasti korjausvelka katoa, energiatehokkuus parane ja kansallisvarallisuuden ylläpitäminen onnistu. Tällaisena aikana, jolloin huonot uutiset tuntuvat ylittävän hyvät, tarvitaan konkreettisia toimia ja visiota, joka luo uskoa tulevaisuuteen.
Tutustu talotekniikka-alan suhdannekatsaukseen.