Rakennusteollisuus kiirehtii asuntomarkkinoita ja -rakentamista vahvistavia toimia
- Uutinen
Kuva: Rakennusteollisuus RT
Asuntomarkkinat yskivät edelleen, vaikka kotitalouksien ostovoima on kohentunut. Uusien vapaarahoitteisten asuntojen rakentaminen on ollut halvaannuksissa jo kolme vuotta, mikä heijastuu negatiivisesti kasvuedellytyksiin, työllisyyteen ja verotuloihin. Nyt tarvitaan ripeitä toimia kuluttajien luottamuksen ja asuntotuotannon edellytysten vahvistamiseksi, Rakennusteollisuus RT esittää syyskokouksessaan.
Suomi tarvitsee VTT:n selvityksen mukaan vuosittain 31 000–36 000 uutta asuntoa, jotta asuntojen tarjonta pysyy kasvukeskusten väestökehityksen tahdissa. Vuodesta 2026 uhkaa kuitenkin tulla jo neljäs perättäinen, jolloin aloitukset jäävät alle 20 000 asunnon.
”Edes parinkymmenen tuhannen asunnon aloitusmäärään yltäminen edellyttäisi vapaarahoitteisen kerrostaloasuntotuotannon tuplaantumista tästä vuodesta, koska valtion tukema asuntotuotanto vähenee merkittävästi”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.
Asuntorakentamisen poikkeuksellisen huono tilanne ei johdu mistään yksittäisestä tekijästä, vaan useiden merkittävien haasteiden kasaantumisesta ja Suomen asuntomarkkinoiden erityispiirteistä. Markkinoiden toipuminen korko- ja inflaatiosokista on hidasta heikossa talouskasvussa. Yleinen epävarmuus on pitänyt kuluttajien luottamuksen painuksissa.
Rakennusteollisuus RT odottaa valtion viime keväänä käynnistämältä asuntorakentamisen ja -rahoituksen selvitysryhmältä konkreettisia ja nopeavaikutteisia ratkaisuehdotuksia pullonkauloihin.
”Vaimea talouskasvu ei tue tarpeeksi asuntomarkkinoiden ja vapaarahoitteisen asuntotuotannon käynnistymistä. Kotitalouksiin pitää valaa luottamusta ja luoda kannusteita asunnon ostoon. Rahoituksen saatavuutta tulee helpottaa niin oman kodin ostajille kuin rakentajillekin, mikä mahdollistaisi hankkeiden käynnistymisen”, Randell sanoo.
Rahoitukseen tarvitaan uusia ratkaisuja
Rahoituksen saatavuuden tiukentumisen taustalla ovat sääntelyn huomattava kiristyminen ja pitkään jatkuneen huonon suhdannetilanteen vaikutukset rakennusyrityksiin. Rahoituksen ongelmat koskevat myös korjausrakentamista, jonka osalta ollaan jäämässä pahasti jälkeen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävistä tavoitteista.
Hallituksen puoliväliriihessä tekemät päätökset muun muassa asuntolainojen enimmäiskeston ja lainakaton nostamiseksi ovat tärkeitä, mutta eivät tässä tilanteessa riittäviä.
Randell mainitsee esimerkkejä keinoista, joilla asuntomarkkinoita voidaan tukea nopeasti. Varainsiirtoveron poisto kannustaisi asunnon ostamiseen ja vauhdittaisi asuntomarkkinoita. Verohelpotus voitaisiin tarvittaessa kohdentaa ensiasunnonostajiin tai tehdä määräaikaisena, jolloin se ei aiheuttaisi pysyvää menolisäystä. Myös asuntolainojen valtiontakauksia voitaisiin kasvattaa ja kehittää valitsevassa tilanteessa.
Valtion määräaikainen täytetakaus omistusasuntohankkeiden rakentamisen aikaiseen rahoitukseen olisi puolestaan vaikuttava tapa vastata pääomavaatimusten kiristymisen aiheuttamiin markkinapuutteisiin ja tukea riittävän tarjonnan edellytyksiä. Täytetakaus tasaisi pankkien riskiä ja vahvistaisi varmasti myös kuluttajien luottamusta.
”Asuntorakentaminen tulee saada sellaiselle tasolle, joka tukee Suomen talouden kasvua, työvoiman liikkuvuutta ja ihmisten arkea. Jokainen menetetty vuosi uhkaa synnyttää asuntovajetta erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla. Kun kysyntä kiihtyy, uusia asuntoja ei saada nopeasti lisättyä, koska niiden rakentaminen vie vähintään puolisentoista vuotta.”
Asuntorakentaminen on merkittävä työllistäjä ja veroeurojen tuottaja. Uuden asunnon hinnasta verojen ja veronluonteisten maksujen osuus on yli 40 prosenttia. Uudisasuntorakentamisen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan uuden asunnon ostajat ovat myös hyvin tyytyväisiä hankintaansa.
Lähde: Rakennusteollisuus RT