YM: Modernin rakennuskannan käytössä pysyminen tukee kestävyyttä monipuolisesti
- Uutinen
Ympäristöministeriön mukaan VTT:n selvitys modernin rakennuskannan kestävästä kehittämisestä osoittaa, että rakennusten kehittämisvaihtoehdoilla on suuri vaikutus ilmastopäästöihin. Olemassa olevan rakennuskannan kunnossa ja käytössä pitäminen tukevat kokonaisvaltaista kestävyyttä ja auttavat saavuttamaan energiatehokkuus- ja kiertotaloustavoitteet. Ympäristöministeriö toteaa, että näistä syistä toiminnoille tulisi etsiä tiloja olemassa olevasta rakennuskannasta purkamisen ja uuden rakentamisen sijaan.
VTT:n selvitys keskittyy 1970–1990-lukujen rakennuksiin, joiden kerrossala oli vuoden 2024 lopussa 180 miljoonaa neliömetriä ja osuus koko rakennuskannasta 45 prosenttia. Aikakauden rakennusten suuren määrän ja korjaustarpeen ajankohtaisuuden vuoksi erilaisista kehittämisvaihtoehdoista on tärkeää saada tietoa.
Aikakauden rakennusten kohdalla esitetään usein kysymys, kannattaako korjata vai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Materiaalien kulutuksen ja ilmastopäästöjen kannalta selvitys antaa yksiselitteisen vastauksen: olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilidioksidipäästöt, kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen.
Vaikka uusi rakennus olisi erityisen energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensoimiseen kuluva aika on vuosikymmeniä tai jopa pidempi kuin uudisrakennuksen odotettavissa oleva elinkaari. Raskaiden, hiili-intensiivisten rakennusosien hyödyntäminen korjaushankkeessa pienentää materiaalinkulutusta ja hiilijalanjälkeä purkavaa uudisrakentamista matalammiksi.
Hanke esittelee seitsemän kehittämishanketta, joille yhteistä on niiden ajankohtaisuus monissa kunnissa. Suurin osa modernista rakennuskannasta sijaitsee kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan uutta ja myös puretaan olemassa olevia rakennuksia yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi tai tämän päivän vaatimusten täyttämiseksi. Mukana on myös purkukohde, joka kuvaa väestökehityksestä johtuvaa asuntotarpeen pienenemistä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana korjausrakentamisen osuus talonrakentamisesta on ollut noin 40 prosenttia. Peruskorjausten materiaalimenekki on vain 15 prosenttia uudisrakennusten materiaalimenekistä ja 30 prosenttia rakentamisen päästöistä. Jos korjausrakentamisen ja uudisrakentamisen suhde onnistuttaisiin kääntämään toisinpäin, vähenisivät talonrakentamisen materiaalimenekki 25 ja päästöt 20 prosenttia.
Lähde: ympäristöministeriö