Skip to Content

Avoimuusrekisteri tekee lobbauksesta näkyvämpää

Vaikuttamistyö. Edunvalvonta. Vaikuttajaviestintä. Lobbaus. Kaikilla näillä käsitteillä tarkoitetaan niiden tahojen edustajia, jotka haluavat, että heidän kantansa päätettävänä olevaan asiaan otetaan huomioon. Vaikuttamistyötä tekevät voivat olla yrityksiä, etujärjestöjä, kansalaisryhmiä tai ihan vain tavallisia, asiasta kiinnostuneita kansalaisia. Erilaisella päätöksentekoon vaikuttamisella on yhtä pitkä historia kuin ihmiskunnan järjestäytyneillä yhteiskunnilla. Lobbaus tulee englannin sanasta lobby, joka tarkoittaa eteisaulaa. Britannian parlamentissa ihmiset tapasivat perinteisesti kansanedustajia parlamenttitalon aulassa.

Suomessa lobbarit ilmoittavat tämän vuoden alusta lähtien eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvasta vaikuttamisesta avoimuusrekisteriin, jota Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ylläpitää. Ilmoitusvelvollisuus koskee vain lobbaria eli vaikuttamisen kohteen kuten kansanedustajan tai ministeriön virkahenkilön ei tarvitse ilmoittaa rekisteriin tapaamisistaan. Lobbarin on tehtävä kahdesti vuodessa yhteenveto edellisen puolivuotiskauden vaikuttamisen kohteista, aiheista ja yhteydenpidon tavoista. Rekisterin aloitusvuonna ensimmäiset toimintailmoitukset annetaan huhti–kesäkuun toiminnasta.

Oikeusministeriön vuonna 2021 teettämän lobbauksen nykytilaa selvittäneen tutkimuksen tulosten mukaan merkittävimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt. Elinkeinoelämän lobbauksesta merkittävä osa tapahtuu toimialajärjestöjen kautta. Avoimuusrekisteri tekee lobbauksesta näkyvämpää.

Talotekniikkaliitto edustaa talotekniikka-alan yrityksiä ja vaikuttaa heihin liittyvään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Päättäjät, virkahenkilöt ja media voivat myös olla meihin luontevasti yhteydessä. Annamme lausuntoja ja tapaamme päättäjiä säännöllisesti. Vaikuttamisemme perustuu tutkittuun tietoon. Esimerkiksi julkaisemme kaksi kertaa vuodessa talotekniikka-alan suhdannekatsauksen, joka on saanut hyvin medianäkyvyyttä. Viime syksyn aikana tapasimme muun muassa eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Markus Lohen (kesk) ja ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Jenni Pitkon (vihr).

Talotekniikkaliiton tavoite on nostaa talotekniikka-alan urakoitsijan asema sille kuuluvalle tasolle. Siihen tarvitaan lainsäädäntöä, joka mahdollistaa urakoitsijalle reilun kilpailun markkinoilla. Siihen tarvitaan verotusta, joka edistää korjausrakentamista. Siihen tarvitaan ammatillista koulutusta, jonka kautta yritykset saavat osaavaa ja innostunutta työvoimaa. Siihen tarvitaan ympäristösääntelyä, joka edistää sähköistymistä ja tiukentaa rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia. Siihen tarvitaan yhteiskunnallista päätöksentekoa, joka ymmärtää talotekniikan merkityksen Suomen työllisyydelle ja ympäristötavoitteille. Kaikkeen tähän päättäjät ja virkahenkilöt tarvitsevat kattavaa ja monipuolista tietoa. Kaikkeen tähän vaikuttaminen on lobbausta.

Tein Talotekniikkaliiton ilmoituksen avoimuusrekisteriin tyytyväisenä, sillä on erittäin tärkeää, että demokratiaan kuuluva vaikuttamistyö ja vuoropuhelu on mahdollisimman läpinäkyvää. Elinkeinopolitiikkaan liittyvä vaikuttamistyö on oleellinen osa Talotekniikkaliiton kaltaisen järjestön toimintaa. Haluamme kertoa alan asioista ja kuulla, että millaisia ajatuksia esimerkiksi päättäjillä ja virkahenkilöillä on alalle tärkeistä aiheista. Talotekniikka-alan yritysten edustamisesta ja alan toimintamahdollisuuksien edistämisestä voi olla ylpeä. Se vaikuttamistyö kelpaa rekisteröidä.

Katso Talotekniikkaliiton ja LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ilmoitukset avoimuusrekisterissä.

Simon Elo Yhteiskuntasuhdepäällikkö, Talotekniikkaliitto +358 50 462 7558 simon.elo@talotekniikkaliitto.fi

Miten valvomme talotekniikka-alan etuja?

Taloteknisen urakoinnin aseman parantaminen on yksi liittomme elinkeinopoliittisen edunvalvonnan kärkiteemoista. Teemme vaikutustyötä yhdessä mm. Talotekniikkaliiton kanssa.

Lue lisää edunvalvontatyöstämme
Back to Top